E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
Suomentanut ["Det flager i byen og paa havnen"] V. Hämeen-Anttila
Kansa, Helsinki, 1910.
Vanhasta asiakirjasta.
1. "Kartano" ja sen asujat 2. Kuinka edelleen kävi
John Kurt.
1. Yksinäisyys
2. Nero
3. "Ihmisen rinta on kuin meri"
4. Purje näkyvissä
5. Kotielämää
6. Ensimmäinen seuraus ja toinen
Eräs puhe.
1. Valtaistuimelta syökseminen
2. "Vuorella"
3. Lapsia
4. Viimeiset vuodet puutarhassa
5. Puhe
Yleisesikunta.
1. Suuri puhe ja pieni kaupunki
2. Yleisesikunta
3. Seura
4. Portailla
Ajojahti.
1. Hän nainen lie vai lapsi vasta? 2. Kyyhkyslakassa 3. Toisista erotettuna 4. Ajojahti
Mitä uskollisuus merkitsee.
1. Autuaallisuutta
2. Onneton
3. Sisäisiä selvityksiä; rauhanehdotuksia ulospäin
4. Sota
Taistele itse.
1. Molemmissa leireissä 2. Liput liehumassa yli kaupungin ja sataman
_Norjan kirjallisuus keskittyy ulkomaalaisen mielessä tavallisestimelkeinpä vain kahteen suureen nimeen, Björnsoniin ja Ibseniin.Samalla kuin nämä voimakkaat ja itsenäiset miehet kohottivat maansakirjallisuuden maailmanmaineeseen, heidän mahtava herätystyönsämitä hedelmällisimmin pääsi vaikuttamaan monilla muillakinaloilla. Erityisesti Björnson sytyttävänä puhujana ja taisteluapelkäämättömänä sanomalehtimiehenä joutui sangen tehokkaasti ottamaanosaa myös isänmaansa valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin.
Martinus Björnstjerne Björnson syntyi papin poikana joulukuun 8p:nä 1832 Kviknessä Hedemarkissa. Koulunkäyntinsä hän aloittikotipaikkakunnallaan, mutta hänet lähetettiin sittemmin Moldenkaupungin keskikouluun. Oppiminen sujui aika huonosti, sillä paljonenemmän kuin koulutehtävät tuota vilkasta, hilpeätä ja tarmokastapoikaa viehättivät historialliset romaanit, seikkailukertomuksetja uljaat viikinkisadut. V. 1849 Björnson erosi Molden koulustaja meni sitten Kristianiaan jatkamaan opintojaan Heltbergin"ylioppilasleipomossa", jossa tutustui mm. Ibseniin ja Vinjeen jajosta tuli ylioppilaaksi v. 1852.
Yliopisto-opinnot päättyivät melkein alkuunsa. Björnson tunsitehtävänsä olevan muilla aloilla. Hän herättikin pian huomiotasanomalehtimiehenä ja myös teatterinjohtajana. Vähitellen hän siirtyisuorittamaan varsinaista elämäntehtäväänsä kirjailijana kuitenkaankoskaan luopumatta politiikastakaan. Erityisen tehokkaasti Björnsonsaattoi vaikuttaa puheillaan, sillä hänen mielikuvituksensa rikkaus,hänen hehkuva innostuksensa ja hänen sanojensa tenhoava kauneusvalloittivat vastustamattomasti penseimmätkin kuulijat.
Laajentaakseen näköalojaan Björnson teki useita ulkomaanmatkoja ainaEtelä-Eurooppaa ja Amerikkaa myöten. Hän kävi Suomessakin, ja ainasorrettujen puolesta taistelevana hän rohkeasti esiintyi Suomenoikeuksien puolustajana Venäjää vastaan.
Björnson sai elämässään kokea paljon vastustusta, mutta myösrunsaasti myötäkäymistä. Hänen osakseen tulleista lukuisistakunnian