E-text prepared by Tapio Riikonen
Suomenteli Samuli S.
Helsingissä,
Helsingin kirjapaino-yhtiön kirjapainossa, 1879.
K. E. Holmin kustannuksella.
Särkynyt ruukku, H. Zschokke
1. Marietta
2. Kuinka onnettomuus tuli
3. Paha Colin
4. Ruukku
5. Antaja
6. Kukkaset
7. Kina kinasta
8. Hatunnauha
9. Särkynyt ruukku
10. Käräjät
11. Ihmeelliset tiet
12. Tämän merkillisen historian loppu
Kultakello, Björnstjerne Björnson
Juutalaistyttö, H. C. Andersen
Patrik O'Brien ja Katri
Noidan kynsissä
Maksa rahassa!
Pyrstötähti, H. C. Andersen
Junun markkinamatka
Sukkela Jussi ja Tuhma Jussi
Ei mokomaa tuhmaa toista!
Oppipoika, Emile Souvestre
Kirj. H. Zschokke
1. Marietta.
La Napoule on tosin aivan vähäinen seutu Cannes lahden rannalla, muttaonpa se sentään tunnettu koko Provencen maakunnassa. Tätä seutuavarjostavat i'äti vehreät, korkeat palmut ja tummat pomeranssi-puut.Kuitenkaan ei La Napoule ole tullut kuuluisaksi siitä, vaan sielläsanotaan kasvavan mitä hehkuvimpia viinirypäleitä, suloisimpia ruusujaja kauniimpia tyttösiä. Sitä en tosin tiedä mutta mielelläni sen uskon.Vahinko vaan, että La Napoule on niin pieni, ett'ei se voi kasvattaayltäkyllin noita mitä hehkuvimpia rypäleitä, suloisimpia ruusuja jakauniimpia tyttösiä; muutoinhan olisi niitä meidänkin maalla.
Jos La Napoulen luomisesta saakka kaikki Lanapoulittaret olivat olleetkauniita, niin oli pikku Marietta varmaankin ihan ihme ihmeiden seassa,koska hänestä tietää itse aikakirjatkin kertoa. Häntä nimitettiinpieneksi Mariettaksi, vaikk'ei hän ollut sen pienempi, kuin mitä noinseitsentoista ja sitä vanhempi tyttölapsi tavallisesti on, elikkätoisin sanoen, jonka otsa juuri tesmälleen ylettyy täysikasvuisenmiehen huulien kohdalle.
La Napoulen aikakirjoilla oli pätevät syyt kertoa Mariettasta.Aikakirjana olisin minäkin sen tehnyt, sillä Marietta, joka oli tähänsaakka asunut Avignonissa äitinsä Manonin kanssa, käänsi,syntymäsijoillensa palattuaan, koko seudun ylös alas. Ei hän tosinkääntänyt huoneita nurin, vaan ihmisten päät, eikä niitäkään kaikkia,mutta ainoastaan niiltä miehiltä, joidenka pää ja sydän ovat kahdensulosilmän lähellä aina suuressa vaarassa. Sen minä tiedän, ett'ei seole lasten leikkiä, se.
Äiti Manon olisi tehnyt kaiketikin paremmin, jos hän olisi jäänytAvignoniin. Mutta hänellä oli La Napoulessa pieni perintö: pikkumaatila, viinitarha ja sievä maja kalliolla, öljypuiden jaafrikalaisten akasioiden suojassa. Sellaista perintöä ei köyhä leskimilloinkaan hylkää. Ja nyt olikin hän mielestään aika patruuna japohatta, kuin mikä Provencen kreivitär tahi muu sentapainen ylimys.
Mutta sitä huonommin kävi Lanapoulelaisille. Sellaista onnettomuutta heeivät osanneet edes aavistaakaan, eivätkä he liioin olleet lukeneetHomeronkaan kertomusta, kuinka eräs nais-ihminen on voinut saada kokoKreikanmaan ja Vähän-Aasian haarniskaan ja sotisopaan toisiansavastaan.
2. Kuinka onnettomuus tuli.
Marietta oli tuskin neljätoista päivää asunut öljypuiden ja akasioidensuojassa, kuin jo jok'ainoa nuori Lanapoulelainen tiesi Mariettan siinäasuvan: tiesipä sen lisäksi vielä, ettei koko Provencessa asunut toistaniin armasta tyttöä, kuin juuri siinä talossa.
Kun