Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Matkamuistelmia
Kirj.
Kirjoittajan kustannuksella, Oulu, 1884.
I. Matka Jäämerelle.
Tiet Oulusta sinne.
Oulusta Kuusamoon ja sieltä Oulangansuuhun. Nuorusen tunturilla.
Oulangansuusta Knäsjään Kannanlahen rannalle.
Pohjoisimman Karjalan kartta. Sen kansa.
Kultturikuva Knäsjästä. Matka Kannanlahen kauppalaan.
Kannanlahti. Imandra. Umptek.
Sydänyön aurinko Maanselässä. Loppumatka Kuolaan.
Muuan sana Venäjän Lappalaisista.
II. Ryssän ranta.
Kuola.
Tuulomajoki.
Kuolasta Uuraan.
Saanivuono.
Uura.
Elämä Jäämeren rannalla.
Uuran rukoushuone.
Lähtö Uurasta. Jeretnika. Muotkavuono.
Karabella ja Oneikan saari.
Potseikka eli Tsip-navolok.
Suomalaisten siirtokuntain tila ryssän rannalla.
Potseikasta Vaitokupaan.
Vaitokupa ja Kervatia.
Pummanki.
Pummangista Nurmensättiin.
Petsamonvuono. Parkkina, Karjalan kylä ja Manasterin kylä.
Petshingin luostari.
Toinen yö Nurmensätissä.
Nurmensätistä Jaakobselvaan.
Suomelle pyydetty alue ryssän rannalla.
Täyssinän rauhanteko ja Suomen raja Lapissa Venäjää vasten.
Yhteisalue, fællesdistriktet, Varangissa.
Vielä yhteisalueesta. Rajaseikkain selvitys v. 1826.
III. Etelä Varanki.
Jaakobselvasta Paatsjoelle. Rautavuono.
Paatsjoki. Boris-Gleb. Kolttalappalaisten häämenot.
Akkulanniemelle ja siitä Naytämöön.
Naytämö ja Uutuanvuono. Onko Suomen raja näillä paikoin oikein
kuvattu karttoihimme.
Näytämöstä Pykeijan kautta Vesisaareen.
Entiset rajat Varangissa.
Etelä-Varangin tulevaisuus.
IV. Ruija.
Yleinen katsaus Ruijaan.
Vesisaari.
Vesisaari (jatkoa).
Suomalaisten ja norjalaisten väli Ruijassa.
Jokavuotinen kansanvaellus Jäämerelle.
Suomalaisten kulku Jäämerelle vähenemään päin. Syyt siihen.
Vesisaaresta Tenojoen suuhun.
Tenonsuussa ja siitä Nordkaapan ympäri Hammerfestiin.
Hammerfest.
Hammerfestistä Tromssaan. Alattio. Tromssa.
Lyhyt luku Ruijan kalastuksista.
V. Paluumatka Jäämereltä.
Tromssasta Suusiin.
Jyykeänvuono.
Suomalaisuuden lisääntyminen Ruijassa.
Vähän lappalaisista.
Tunturimatka Soikitan oudasta Mukkavuomaan.
Muonioa alas.
Muonionniskasta Kittilään ja sieltä Rovaniemen kautta Ouluun.
Lisäyksiä.
Esipuhe.
Koska Pohjan perä ja sen olot vielä meillä ovat suuressa määrässätuntemattomia, matkusti allekirjottanut kesällä 1882 jäämerenrannalle oppiakseen näitä oloja ja äärimmäistä pohjolaa tarkemmintuntemaan. Hedelmänä matkasta nyt tämä kirja tarjotaan lukialle.
Matka kävi Kuolasta Tromssaan eli pitkin koko sitä rannikkoa,missä suomalaisia jäämeren rannalla asuu, ja oli sen puolesta siisjotenki täydellinen. Vaan kun se kesti ainoastaan kuukauden, jokaoli aivan liiaksi lyhyt aika kaiken kulkiessa nähtävän ja kuultavanperinpohjaiseksi käsittämiseksi, ei ainoastaan ole mahollista, vaanhyvin luultavaaki, että siellä täällä ereys on voinut kertomukseenpujahtaa. Matkan joutusuudesta niin ikään on varmaan seurannut,että moni seikka on jäänyt huom