Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe.
Mukaelma
Frans Hodellin mukaan
Ensimmäisen kerran julkaissut
U. W. Telén & C:o 1905.
Senssuurin hyväksymä, 5 p:nä Toukokuuta 1905, Kuopiossa.
Heinonen, ruukinpatruuna.Loviisa, hänen vaimonsa.Karoliina, heidän tyttärensä.Henrikson, kauppias.Emma, hänen vaimonsa.Hellsten, varatuomari.Heikkinen, Henriksonin kirjanpitäjä.Hellonen, poliisikonstaapeli.Heiskanen, Heinosen renki.Maiju, palvelustyttö.
Tapahtuu Helsingissä.
(Huone Henriksonin kotona. Kaksi ovea kummallakin puolella ja kaksiperällä. Vasemmalla ikkuna ja oikealla kirjoituspöytä. Tavallisiahuonekaluja. Peräovien välillä on kaappi).
1 kohtaus.
Emma ja Maiju (tulevat perältä).
(Emma puettuna kävelypukuun; Maiju kantaa koria).
Maiju. Kissa vieköön, kun on kuuma!…
Emma. Pelkäätkö, että ahvenet keitoksi kiehuvat korissa?
Maiju. En, mutta olisihan torilla ollut kantajiakin ja…
Emma. Luuletko sinä sitten olevasi liian hyvä kantamaan ruokaatorilta?
Maiju. Enpä juuri sitä!… Mutta kun on vähän arvon tunnetta jakaikkea tuota … ja sitäpaitsi on jo kuusi viikkoa opetellut koneellaompelemaan…
Emma. Suus kiinni — ja paikalla!… Sinulla ei ole mitään syytävalittaa. Siivoa nyt vaan kalat illaksi! — Mieheni varmaankin tuleeihmettelemään. Hän ei ole saanut ahvenia kaukaan aikaan.
Maiju. Ei, ei tosin … mutta onpa häntä suomustettu kuitenkin.
Emma. Mitä?… Mitä sinä sillä tarkoitat? Emmekö ole onnellisiayhdyselämässamme? Hän viihtyy niin hyvin kotona eikä koskaan käyravintoloissa. Ja kenen ansiota tämä on, ell'ei minun?
Maiju. Niin, ei suinkaan siitä kukaan muu hyötynekään.
Emma. Sinäkin voit ottaa meistä esimerkkiä, kun kerran menetnaimisiin. Kun mieheni vielä oli nuorimies, punastui hän, jos jokuneitonen katsoi häntä silmiin. Se on todellista kainoutta.
Maiju. Ah, mitä rouva sanoo! Oliko herra todellakin niin kaino?
Emma. Kyllä hän oli!… Ja niin vakava!… Ja sellainen hän on vielänaimisissa ollessaankin.
Maiju. No entäs kainous sitten?
Emma. Sinä olet tuhma. Sinä et sitä käsitä. Käy nyt heti askareihisi!
(Menee vasemm. takaovesta).
2 kohtaus.
Maiju.
Maiju. Minäkö tuhma? — Eipäs, hyvä rouva!… Minullakin on omatrakkaussuhteeni. Mutta minun sulhaseni ei olekkaan sellainen jänis, ettähän punastuisi tytön nähdessään!… Kyllähän hän on vähän huristellutaikoinaan, ja se onkin parempi, että se on tehty ennenkuin meneenaimisiin. Hän on poliisina näillä seuduin ja hän näyttääkin vormussaanaivan luutnantilta… (Katsoo ikkunasta). Oi, sun suutari! Tuollahanhän käveleekin käytävällä. (Huutaa) Kalle! Kalle! Tulehan nyt vähänminuakin katsomaan!
Hellonen. Tulen aivan paikalla, armaani.
Maiju.