Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Emil Lassinen
Porvoossa,Werner Söderström,1898.
Halla.
Kaksi markkaa.
Kesäinen kertomus.
Lompakko.
Kaksi hääiltaa.
Tyhjää varjoa vain.
Surman sijoilla.
Taistelu ja voitto.
Maailmankiertäjä.
Heikkas-ukon romaani.
Halla.
Se oli Esteri nuorimman tytön eellimäinen, ja se oli semmoinenvirmakka, hoikka ja lapsellinen. Moitittiin aina että hän nauroi liianpaljo ja ajatteli liian vähä. Sellainen ominaisuus on monella tytöllä,niinkauan kuin nuoruuden kevät kestää, mutta sitte seuraa useinkinsäälimätön halla, joka kylmettää juuria myöten kaikki lapsellisuudet,kaiken hentouden.
Niin kävi Esterinkin. Toimeentulo kotona oli niin tukalaa, se vaatiyhtämittaista raatamista, väsymättömyyttä. Edistyminen oli sulamahdottomuus, pellot olivat siksi pienet, kiinnitysvelka siksi suuri.Kiitti Luojaa, että sai ulosteot ja velankorot vuosittain suoritetuksija että sai selvän leivän ravinnoksi. Tavaran kokoomisesta,vaurastumisesta ei puhettakaan.
Kun Esteri oli viidentoista vanha ja kun vanhimman jälkimäinenkin tytärjo oli joutunut miehelään, alkoivat isä ja äiti tuon tuostakinviittailla siihen suuntaan, että he mieluimmin jo luovuttaisivat talonhallinnon pojalle ja antautuisivat eläkkeelle. He olivat aikansaseisoneet etumaisina taistelijoina, ponnistelleet, hikoilleet, heilläoli oikeus jo hellittää, sillä uupumus alkoi tuntua luissa jajäsenissä. Nuoremmat ja väkevämmät voimat olivat velvolliset astumaanheidän sijalleen olemassaolon taistelurintamaan. — Mutta tuon Esterintähden tarvitsisi kestää vielä; jokunen vuosi, sanoi äiti… se on niinerilainen, niin ajattelematon ja arkatunteinen. Kun tulee miniä taloon,niin…
Syvä huokaus keskeytti ajatuksen. Äiti tiesi omasta kokemuksestaan,mistä merkityksestä hallinnon luovuttaminen tuli olemaan Esterille.Kahdentoista vuotias Miina, nuorin lapsista, oli toisen luontoinen, jase voisi jäädä isän ja äidin hoitoon, jos olot kiertyisi kylmiksi,mutta Esteri, arkatunteinen ja lapsellinen Esteri, sen kanssa olivaikeinta.
Huononpuoleinen vuodentulo joudutti päätöksen toteuttamista. Rukiistasaatiin tuskin viittä jyvää, heinänteko-aikana satoi katkeamatta,perunoihin tuli rutto. Karjan kustannuksella saatiin velan korot jaulosteot suoritetuiksi. Silloin päätös ratkaistiin.
Talon hallinnon saatuaan alkoi poika etsiä sopivaa vaimoa, sellaista,jolla oli kykyä talon komentoon ja joku summa rahaa. Muuan varakastorpantyttö osoitti taipuvaisuutta. Kosija, kahdenkymmenen vuotiasnuorukainen, ajoi asiaansa tulisesti, sillä saalis oli verrattainoivallinen. Tytön myötäjäisrahoilla voisi lyhentää kiinnitysvelkaaainakin puolet, rahojen lisäksi tuli vielä muutakin irtainta samassasuhteessa. Onnekkaampaa naimista ei poika ollut uneksinutkaan.
Kun talon luovuttamisesta oli kulunut vuosi umpeen, pidettiin häät. Neeivät olleet loistavat, mutta hupaiset ne siltä olivat. Seitsemäntoistavanhalla Esterillä, joka oli morsiustyttönä, oli uusi, tiiliruskeapukine yllään. Väri ei tosin soveltunut tilaisuuteen, mutta hänellä eivielä ollut kunnollista mustaa pukinetta eikä hän siitä ensinkäänpahoitellut. Häissä ei ollut ketään isoisia eikä siis mitäänsilmäänpistävää eroa näkynyt hänen ja muiden vieraiden vaatteustenvälillä.
Sitte alettiin elämään uusissa oloissa. Esteri, joka vilkkaallamielikuvituksellaan oli toivonut naimisen johdosta mahdollisia jamahdottomia, p