Produced by Jari Koivisto
Kirj.
J. W. Calamnius
Helsingissä,
Aikakauskirja Suomi, 7 Osa,
Suomalaisen Kirjall. Seuran kirjapainossa,
1868.
Muinais-tiedustuksia Pohjanperiltä[1]
Ala-Tornion pitäjä ynnä Karungin kappeli.
Tornio on nähtävästi saanut nimensä ruotsalaisista sanoista torn,torni, ja ö, saari, jonka johdosta onkin nimi ennen ollut Torneö,niinkuin se kirjoitetaankin vanhoissa kirjoissa, ja niinkuin eräs"Suuri-valtaisimman kuninkaan, itse kuningas Karl XI:nen" tekemäkirjoitus Tornion kirkossa sen myöskin kirjoittaa. Asema on vanhakalastuspaikka, jonka asukasten ja kävijäin johdoksi ja tuntomerkiksitorni oli rakennettu Sventsar-saarelle. Tämä saari oli ennen aikaaneroitettu sen eteläpuolella olevasta karista, joka, muutoin vedenalainen, ainoastaan kovalla pohjastuulella oli näkyvissä. Taru kertoositten, että, kun Hollantilaiset ja etelä-Ruotsalaiset tänne purjehtivatkalan pyyntöön ja heidän laivansa kerran joutui tälle karille, hetänne ensin panivat meriviitan, ja sittemmin rakentivat oikean tornin,josta kari sai nimen "Tornö", jonka Suomalaiset käänsivät Tornioksi.Vähitellen muuttui tämä kari saareksi ja yhdistyi viimein Sventsarönkanssa.[2]
Meren alinomaa tapahtuva laskeminen ja maan nouseminen on kaikissaranta-pitäjissä vaikuttanut suuria muutoksia. Ehk'eivät nämälyhyemmässä ajassa niin pääse näkyviin, joutuvat ne kuitenkin ajanpitkään niin suuriksi, että tuleva vuosisata edellistänsä tuskintunteekaan. Näin on Torniossakin käynyt. Vielä 16 vuosisadankeskipalkoilla mainitaan Torniolaisilla olleen hyötysä kalastuspaikka"Sventzar-niemellä", vaan maan nousu on tätä jo aikaa sittenmuuttanut. Niinpä oli myös n.k. Kaupunginlahti muinoin niin syvä,että laivat siellä uivat ja että sen rannoilla laivoja rakennettiin,vaan nyt se jo on niin matala, että ainoastaan veneet siellä pääsevätkulkemaan. Näihin asioihin viittaavat myöskin, nimet Laivanjärvi jaLaivanniemi, joista en kuitenkaan ole mitään likempää kuullut.
Arkeologiallisista muistoista on Tornio köyhä, niinkuin sitä voipikinarvata maan mataluudesta. Muualla kaikkialla ainakin tunnetaan Jättejä,Jättiläisiä, ja osoitetaan heidän jättämiä merkkejä, mutta täälläpänäistä ei saa juuri mitään nähdä eikä kuulla, ja tämä olikin ainoapaikka, missä minä, näistä Jätteistä kysellessäni, itse sain vastatasiihen vasta-kysymykseen, mitä ne Jätit sitten olivat, "onko ne niitämunkkilaisia?"
Lappalaisista täällä ei myöskään ole juuri mitään muistoa jälellä.Ainoat heistä muistuttavaiset nimet tässä seudussa ovat Lapinmäki,kunnas, missä Haaparannan kirkko nyt seisoo — mikä siis ei enäänkuulukaan meillen — ja Lappikari, mikä Tornion raastuvanoikeudenpöytäkirjoissa mainitaan vuonna 1643 olleen kalastuskarina "aivankaupungin vieressä." Kari on Laivanniemen ja tuon kohta mainittavanPirkiön saaren välillä. Kirjoituksessaan "Bidrag till Finlands kännedomi ethnografiskt hänseende", Suomi 1847, mainitsee A. Warelius eräästäTorniovaara-nimisestä vuoresta "pohjoisimmassa Pohjanmaassa",millä vuorella myös olisi raunioita. Nimestä ehkä luulisi tämänvuoren kuuluvan tähän pitäjään. Niin ei kuitenkaan ole laita, jatämä Torniovaara on luultavasti Kemin Tornivaara, josta edempänä."Etevimmät vuoret täällä ovat Huitaperi ja Kiimavaara, muttauskottavain herrasmiesten ja talonpoikain sanomain mukaan", —kirjoittaa eräässä kirjeessä mulle rehtori Thauvon, joka tätä on asiantähden tutkinut ja hyväntahtoisesti mulle ilmoittanut — "löytyy