Produced by Tapio Riikonen

LALLI; TUOMAS PIISPA; MAUNU TAVAST

Kirj.

Eino Leino

1907, 1908 ja 1909.

SISÄLLYS:

LALLI. 4-näytöksinen.

TUOMAS PIISPA. 4-näytöksinen legenda.

MAUNU TAVAST. 4-näytöksinen legenda.

LALLI

4-näytöksinen

(Naamioita II, 1907)

HENKILÖT:

HENRIK PYHÄ, Suomen apostoli.
LALLI, talonpoika.
KERTTU, hänen vaimonsa.
SINIKKA, hänen tyttärensä.
INKO, metsänkävijä.
TUURA, kylänvanhin.

Paikka: Lallin tupa. Aika: 1158 j.Kr.

ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.

Talvi-ilta. Päre palaa pihdissä, tuli takassa. Lalli oikealla pitkänpöydän päässä tahkoaa kirvestä. Kerttu karsinanpuolella vääntäävärttinätä. Vaitiolo.

KERTTU: Lalli!

LALLI ei vastaa.

KERTTU (kovemmin): Tahtoisin kanssasi puhua, Lalli.

LALLI (kärsimättömästi): Puhu, puhu!

KERTTU (sysää värttinänsä syrjään, nousee, kävelee poikki näyttämön jaistuu rahille pöydän toiselle puolen; painokkaasti): Tyttärestämmehaastaa halaisin.

LALLI: Mitä hänestä?

KERTTU: Hän viipyy kauan ulkona.

LALLI: Kah, metsä on mieluisa hänelle.

(Vaitiolo.)

KERTTU: Minne luulet hänen menneen?

LALLI: Kuulit, kun sanoi: läksi hiihtelemään kuutamoisessa yössä.

KERTTU: Katsomaan jänislankojaan?

LALLI: Lie mennyt rihmojaan kokemaan.

(Lyhyt vaitiolo.)

KERTTU (painokkaasti): Paras olisi kenties, että itse kokisit rihmasi,
Lalli.

LALLI: Sinikka tekee sen niin mielellään.

KERTTU: Sen kyllä uskon. Mutta oletko tuuminut tuota, miksi hänestä nytäkkiä on tullut niin innokas metsänkävijä?

LALLI: Kah, ihana on kulkea illan kuutamolla.

KERTTU: Luulet hänen erässä kulkevan? Kun ei itse sattuisi satimeen!

LALLI (hymyillen hiljaa): Isänsä tytär on Sinikka. Pitää herkät hiirenkorvat. Välttää erämiesten ansapuut.

KERTTU: Ansat kiertää, erämiestä ei kierrä.

LALLI (katsoo häneen): Tiedätkö jotakin?

KERTTU: Tiedänpä, mitä tiedän. Kaksi varjoa vierekkäin kuutamoisillahangilla hiihtelee.

LALLI (hymähtäen): Hiihtää tyttö kilpaa kuvajaisensa kanssa.

KERTTU: Inko metsämies on hänen kerallaan. Toistaan huhuilevat hesalojen siimeksessä.

LALLI: Inko?—(Hymähtäen.) Hyvä, kun huhuilevat.

KERTTU: Niin sanot sinä.

LALLI: Mitäpä itse virkat?

KERTTU: Inko? Mikä on Inko? Köyhä metsänkävijä, ilman peltoa, ilmanniittua, vailla edes vakinaista elosijaa maailmassa. Hänellekö tyttärentyöntäisimme?

LALLI (piloillaan): Maasta ei kelpaa, taivaasta ei anneta.

KERTTU (arvokkaasti): Turun rikkaimmat kaupit Sinikan oikeat kosijatovat.

LALLI (kuten edellä): Mutta kun ne eivät tule.

KERTTU (alakuloisesti): Eivät.—(Lyhyt vaitiolo.) Eiväthän ne tule, kunsinä et liiku missään. Kävisit kerran edes Kokemäellä tyttöinesi.

LALLI: K

...

BU KİTABI OKUMAK İÇİN ÜYE OLUN VEYA GİRİŞ YAPIN!


Sitemize Üyelik ÜCRETSİZDİR!