Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Eino Leino
Ensimmäinen sarja
Ihalempi
Tuuri
Mantsin laulu
Orjan poika
Kimmon kosto
Kaleva
Sininen risti
Ylermi
Räikkö räähkä
Tyyrin tytti
Luojan leipä
Oterma ja Katerma
Kouta
Merenkylpijä-neidot
Impi ja pajarin poika
Pyhä Yrjänä
Tumma
Toinen sarja
Äijön virsi
Marjatan poika
Kuun lapset
Pimeän peikko
Ukri
Syvärin impi
Herramme Vapahtajamme
Arja ja Selinä
Halla
Mennyt manner
Ukon lintu ja virvaliekki
Auringon hyvästijättö
Tuo oli tytti PäivölässäIhalempi, maammon impi,mansikka hyvien maiden,Herran lehtojen hedelmä;meni karjahan kesällä,ei tullut takaisin tytti.
Läksi veikko vieremähän.—
Hiidet virvoja viritti.—
"Kunne sorruit kurja sisko?"—
Poika soille portahaksi.
Läksi taatto tietämähän.—
Hiidet virvoja viritti.—
"Kuhun kuljit tyhmä tyttö?"—
Taatto Kalman kartanoihin.
Läksi äiti etsimähän.—
Hiidet virvoja viritti.—
"Missä mielitiettyseni?"—
Äiti taivahan taloihin.
Saatteli sanan Ukolle:
"Haihtui tieltä tuiretuinen."
Läksi Luoja löytämähän.—
Hiidet virvoja viritti.—
"Kussa kuljet, Herran kulta?"
Sammui kaikki Hiiden virvat.
Istui impi maammon marjahettehellä heiluvalla;kysyi julkinen Jumala:"Miksi poskesi palavat?"
Vastasi valio korven:"Kulki pilvi taivon kantta,päivä pilveä punasi,siitä syttyi poskipääni."
Sanoi Taatto taivahainen:
"Miksi silmäsi vesissä?"
Virkkoi vieno metsän viemä:"Lankesi kedolle kaste,madot kiilto-kimmeltivät,siitä silmäni kihosi."
Tutki Tuomari sydänten:
"Miks povesi polttelevi?"
Salon arka noin saneli:"Tähti kultainen putosiläikkyvähän lähtehesen,siitä syömeni värähti."
Jo julisti hyvä Jumala:"Kun lie pilvi kulkenunna,olet tytti pilven tytti,kun lie kaste langennunna,olet siunattu kaponen,kun lie pudonnut tähti,olet tähden synnyttävä,sankarin sotasukuisen,miehen suuren, miekka-lemmen."
Sanoi, nosti noutamansaylimmäiselle sijalle,ylimmäisen pilven päälle.
Noin ne lauloivat jumalat,juorottivat jouhiparratrannalla Aluen järven,Tuurin uudessa tuvassa:"Autuas elämän arpa,kun on onni ottamassa,taito kättä käyttämässä.Ei elot eläen puutu,taarit tarjoten vähene."
Tuo oli Tuuri onnellinen,talonpoika taidollinen,kaatoi kannuhun olutta,lausui tuolla lausehella:"On eloa, on iloa,oisi kyllin kystä meillä,yksi on suru sydämen:Tuoni ankara tulevi,Kuolo kaikki korjannevi."
Senp' on sai sanoneheksi,kuului tiuvut talvitieltä,kulkuset kujan periltä;kuunteli isäntä itse,vaikenivat valta-luojat.Tungeikse tupahan vierashyyssä turkki, jäässä parta,kulmakarvat kuuralliset;pimeni tuvassa tuohus,Tuurin kasvot kalpenivat.
...