Produced by Anna Siren and Tapio Riikonen
Kirj.
Anni Swan
Porvoossa,Werner Söderström Osakeyhtiö,1916.
I. Maalaistyttö
1. Metsäpirtissä. 2. Hyvästi metsäpirtti! 3. Kaupunkilaisserkut. 4. Iristä kasvatetaan. 5. Ulla Stjernfeltin kutsut. 6. Raskaita päiviä. 7. Ankara vieras. 8. Köyhyyttä.
II. Rouva Heinosen täysihoitolaiset
1. Matkalla.
2. Kaarinan päiväkirjasta.
3. Akselin syntymäpäiväkestit.
4. Muurahaiset.
5. Musikaalisia harrastuksia.
6. Salaisuuksia.
7. Muuan eno.
8. Preciosa.
9. Veljekset.
10. Valkenee.
Ensimmäinen luku.
Lounaistuuli puhalsi täyttä suuta, niin että järven laaja selkä olivaahtopäissä. Se raastoi Iriksen hiuksia, kiskaisi huivin hänenpäästään ja kietoi haalistuneen pumpulihameen paljaiden säärien ympäri.
— On tämäkin ilmaa, nauroi tyttö.
Äkkiä hän alkoi huutaa:
— Voi sentään, verkot, verkot ovat järvessä. Taneli! Taneli hoi!
Ja hän juoksi kevyesti mäkeä ylös rakennukselle. Puolivälissä tulihäntä vastaan harteva, lyhyenläntä mies.
— Verkot, Taneli! huusi Iris.
Taneli kynsi korvallistaan.
— Niin verkot!
— Ne on otettava pois, muuten ne tuuli vie, tiukkasi Iris.
— Voi viedä.
— Joudu sitten, äläkä kuhnaile. Minä tulen mukaan.
— Mitenkäs Iris noissa tamineissaan?
— Maltas, minä noudan lisää vaatetta.
Taneli jatkoi itsekseen muristen matkaansa rantaan. Iris saavutti hänettuokion kuluttua. Hän oli pukeutunut harmaaseen sarkatakkiin ja sitonuthuivin päähänsä.
— Tokko Iris jaksaakaan soutaa tällaisella tuulella? epäili Taneli.
— Kyllä minä, hoida sinä vain hyvästi melaa.
Oli siinä kuitenkin työtä hyvästi niin hennolle soutajalle. Hiki valuipitkin Iriksen päivettyneitä poskia, sarkatakki piti heti heittääyltä. Käsiä pakotti, mutta hän puri hampaansa yhteen ja veti kaikinvoimin. Verkkojen kohdalla oli aina koko urakka saada vene pysymääntasapainossa.
Yksi toisensa jälkeen saatiin kuitenkin verkot veneeseen ja sittenpalattiin kotiin purjetuulessa.
Rannalla seisoi Sere torumassa.
— Voi sinua Taneli, ettet parempaa tiedä, vaan viet lapsen tällaisellatuulella järvelle, annat poloisen vielä soutaa. On sitä siinäkinmiehessä älyä.
Iris nauroi. — Luuletkos minun olevan ensi kertaa pappia kyydissä,Sere? Älä nyt liiaksi toru. Katso näitä kaloja. Eikö olekin pulskasaalis? Neljä kappaletta lahnojakin.
Taneli alkoi irroittaa kaloja verkoista, ja Sere niitä puhdistaa.Iris juoksi sisään vaihtamaan vaatteita. Tuuli oli räiskyttänyt vettäveneeseen, niin että hänen selkänsä oli likomärkä. Yks kaks hän oliuusissa pukeissa, korjasi pikimmältään hiuksiaan ja meni tupaan syömään.
Pitkälle pöydälle oli Sere kattanut illallisen. Iris istuutui jaleikkasi itselleen ison viipaleen rieskaa. Jo tulivat Taneli ja Serekinrannalta, ja siinä samassa Mikko, päivätyöläinen, sekä Manta, pienipulleaposkinen piikatyttö, kumpikin askareiltaan.
<