Produced by Matti Järvinen and PG Distributed Proofreaders.
Kirjoittanut
Elviira Willman
Ensimäisen kerran esitetty Suomen Kansallisteatterissa25 p. HELMIKUUTA 1903.
Näyttelemislupa pyydettävä tekijältä.
Ensimmäisen kerran julkaissut
Yrjö Weilin 1903.
SIIVONEN, työmies…………………………Hra I. Lattu.
SIIVOSKA…………………………………Rva O. Salo.
LYYLI, heidän tyttärensä…………………..Nti L. Högdahl.
TOLOSKA } {Rva M. Leino.
LINDBERGSKA } { " K. Suonio.
VIRTASKA } työmiehenvaimoja…………….{Nti C. Silén.
ALASINSKA } { " M. Lähteenoja.
BÄCKLUNDSKA } { " H. Granfelt.
BÄCKLUND, nuori työmies, palvelee sotaväessä…Hra I. Kainulainen.
HELENA…………………………………..Nti E. Malm.
IIDU } { " A. Hildén.
HILMA } kolme lasta………………………{——————
AKKU } {——————
MANDA……………………………………Nti A. Auer.
VOSSIKKA…………………………………Hra O. Tuulos.
BIRGER EKMAN } { " K. Veckman.
BERGENSTRÅLE } lääketieteen kandidaatteja…..{ " P. Ahlman.
ALLINEN } { " E. Kilpi.
TALONMIEHEN VAIMO…………………………Nti E. Niska.
AIKA: nykyinen, tapahtuu HELSINGISSÄ.
Siivosen huone. Perällä ovi, joka johtaa porstuaan, oikealla keltainenkakluunihella, pari sänkyä, rottinki varjostin punaisella kankaallavuorattu, seinällä Kristus ristinpuussa, Runebergin ja Topeliuksenkuvat; vasemmalla ikkuna, sen edessä pöytä, jolla myrtti; sohva,kirjahylly nurkassa. Huone on hyvin siisti. Lapsen vaunut. Kakluuninpellinnuorassa lapsen vaatteita kuivumassa.
1 kohtaus.
Istukaa nyt toki, Virtaska! Eihän teidän niin kova kiire ole. Minäkaadan teille kahvia.
Ei minulla aikaakaan olisi, kun on lauantai-ilta ja isä tulee tuossapaikassa kotia työstä.—Minä toin nyt sen pyykin, joka oli pestävänä.Kova työ niissä vaatteissa oli, kun olivat niin likaiset. Tuota, minuntäytyi antaa ne paikkaajalle, koska olivat rikki.—Tässä ne nytolisivat: kuusi paitaa ja neljä paria alushousuja ja kaksi villaröijyäja viisi paria sukkia ja kaksitoista nenäliinaa. Katsokaa nyt itse!
Hyvä on. Kyllä minä teidän työnne tunnen.
Ei hierominen niinkään lystiä ole, kun kädet ovat veriset entistenpyykinpesujen jälkeen, ettei tahdo saada yöllä nukutuksi, niin nepakottavat. Kun rantimienkin pitää olla niin turvoksissa, etteiröijynhihaa aamulla yllensä saa. Peseppäs sitten aina puhtaaksihiestyneitä, tahraisia vaatteita.
Kun oikein ajattelee, niin minusta tuntuu väliin, kuin eivät ihmisparatehtisi huoahtaa, niin heidän täytyy tässä maailmassa rehkiä. Maailmassaeletään, ja maailman touhunnassa unohdetaan se, mikä kalleinta on,sielun rauha.
Voi, kun minun tekee oikein hyvää kuulla, että sunnuntaiaamuna Siivonennousee selvänä miehenä vuoteeltaan ja laulaa lapsensa