Produced by Tapio Riikonen
Toim.
Juhani Aho
Porvoossa,Werner Söderström Osakeyhtiö,1914.
Hämeen ja Karjalan valloittaminen:
Birger Jarlin ristiretki Hämäläisiä vastaan.
Hakoisten linna.
Eräpyhän niemekkeellä.
Birger Jarlin sisar.
Birger Jarlin linna.
Suomalaisvaimo Saimaan niemellä.
Torkel Knuutinpojan retki.
Vain oikeusvallan tuojaa ylistän.
Käkisalmen linna.
Korsholman valleilla.
Pirkkalaisvouti ja hänen tyttärensä.
Pikakuva Piispa Maunu I:stä.
Piispa Hemmingin aikoja:
Hirmukuolema.
Kaksi madonnaa.
Ruttoa paossa.
Sääksmäkeläisten pannaanjulistus.
Kuvia Piispa Hemmingin Turusta.
Pyhän Birgitan Suomessa tekemiä ihmeitä.
Kirkonkirous.
Lappalaisten käännytys:
Orjan poika.
Margareeta.
Piispa Maunu Tavastin aikoja:
Piispa Maunu Tavast tarkastusmatkalla.
Erämaan taistelu.
Maailmalle.
Talonpoika ja huovit.
Piispa rauhantuomarina.
Rajankäynnissä.
Itseään etsivä vanhus.
Krister-herran verkalasti.
Raaseporin Ristina.
Tornion markkinat.
Pyys Eerikki valtaherrat maan ja ritarit kuningaskunnassaan, talonpojat ja virkamiehetkin, kuten herrain on tapana vieläkin maan asujat aseihin kutsua, kun sotaretki on ovella, pyys heidät maahan pakanain, vävymiehensä päälliköks asettain, joka ristijoukkoa johdattaisi, joka parhaiten sen tehdä taisi. Hänen vävynsä suostui mielellään täten herransa kunniaa lisäämään, hän varusti miekat, tapparat, sota-aseet ankarat, pelottavat, ja kypärit, panssarit jaettihin ja uusia vielä taottihin, jok' ainoa varustihe mielellään näin kuninkaan tahtoa täyttämään; sotapurret vesille työnnettiin, rahasäkkiä monta aukaistiin ja kaikki osansa saivat he. Tuli heille lähtö niin kotoa pois, ties moniko heistä palaava ois. Jäi tyrskien, käsiä väännellen moni äiti ja vaimo valkoinen, mut itse he iloitsi, kunniaa kun saivat Jumalan suurentaa. Moni miekka isien aikuinen lens seinältä huotrahan urhojen. Heitä saatteli rantahan ystävät, sylinannolla hyvästi heittivät; se suudelma purppurahuulien ah, monen oli elossa viimeinen. Kävi merellä tuuli, jouduttain niin matkaa maahan pakanain. Nämä tiesivät heidän tulostansa ja pelvossa vuotti pakanakansa, kunnes kullassa välkkyen ilmestyi sen rantaan laivue kristittyjen — jo silloin pakanat vavista mahtoi. Mut mitellä miekkoja kristityt tahtoi kera Hämeen jäykkäin pakanain. Nous maihin he lippuja liehuttain, sulat hulmusi, kiilsi tapparat ja panssarit päivässä paistoivat. Hävis Hämeen miehet voimain koiton ja kristityt saivat varman voiton. Ken tahtoi tulla kastetuksi, sai maansa ja mantunsa pelastetuksi ja suojan ja turvan hengellensä. Ken vielä uhmata uskalsi, sai kuololla maksaa ylpeytensä. Mut kristityt linnan rakensi ja miehistöllä sen varusti. Se nimeä Hämeenlinnan kantaa, pakanoille vielä se huolta antaa. Sai asujamiston kristityn maa, sitä