Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
Proofreaders Europe.
Kirjoittanut
Alexandra Gripenberg.
Ensimmäisen kerran julkaissut
Kustannusosakeyhtiö Otava 1892.
Tämä lyhyt esitys orjien vapauttamisesta Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissaon kirjoitettu siinä toivossa, että se voisi olla lukemisenavarttuneemmalle nuorisolle sekä kansanopiston oppilaille heidänharjoittaessaan historian opintoja. Jos se, niin puutteellinen kuin seonkin, voisi jossakin määrin herättää myötätuntoisuutta niinhyvin yhtämaailmanhistorian merkillisimpää tapahtumaa kuin niitä aatteita kohtaan,jotka siitä saivat eloa, olisi tarkoitus täytetty.
Lähteinä on käytetty: American Polities by Alexander Johnston. — Actsof the Anti Slavery Apostles by Barker Pittsbury. — Anti SlaveryRemimiscenses by Elisabeth Buffum Chace. — Sen ohessa suusanallisia jakirjallisia tiedonantoja useilta vielä eläviltä orjuuden vastustajilta.
Tekijä.
Jokaisessa jalossa aatteessa on kehoitusta hyvään. Senpä tähden senhistoria yhä edelleen vaikuttaa jalostuttavasti ihmiskuntaan, vaikka setarkoitusperä, jota varten työskenneltiin, jo aikoja sitten olisikinsaavutettu, ja vaikka aate on taistellut epäkohtia vastaan, jotka ovatvallinneet ainoastaan muutamissa kansakunnissa.
Jos kohta orjuutta meidän maassamme oli olemassa ainoastaan hyvin pitkiäaikoja sitten, eikä siis mitään työtä semmoista epäkohtaa vastaan oletullut kysymykseen uudempina aikoina, on kuitenkin meille valaisevaatutustua siihen suurenmoiseen ja mahtavaan kamppailukseen, jonka jalotmiehet ja naiset Amerikassa taistelivat orjain vapauttamiseksiisänmaassansa. Se on tosin paljastava mitä hirveimpiä siveellisiähairahduksia, joihin saattaa joutua syypääksi kansakunta, kun seluuloiteltua hyötyä varten rohkenee ruveta nukuttelemaan omaaoikeuden-tuntoansa. Mutta se on samassa osoittava meille, mitä kansavoipi tehdä omaksi parannuksekseen, kun kaikki sen siveydelliset voimatherätetään taistelemaan oikean ja hyvän puolesta.
* * * * *
Kuten tunnemme, tulivat Pohjois-Amerikan erämaat raivatuiksiviljelykselle englantilaisten protestanttien, n. s. puritaanien, kautta,jotka 1500- ja 1600-luvuilla lähtivät pakoon niitä vainouksia, joidenalaisina he olivat omassa isänmaassansa. Uskoansa he eivät tahtoneetkieltää, vaan lähtivät mieluummin ulos pauhaavalle valtamerelle japystyttivät majansa erämaihin, joissa petoeläimiä ja vihollisiaindiaaneja vilisi heidän ympärillään. Siellä rakensivat he ensiksihajanaisia kyliä, jotka sittemmin kasvoivat kukoistaviksi siirtokunniksija nykyhetkeen saakka ovat säilyttäneet leiman perustajiensauskaliaasta, toimekkaasta hengestä. Eri siirtokunnat tekivät vuonna 1643sopimuksen, jonka kautta he yhtyivät vapaasen valtioliittoon, joka sainimekseen Uuden Englannin Yhdys-Vallat. Nämä olivat toista sataa vuottaedelleen Englannin alusmaina ja maksoivat emämaalle runsaat verot. Muttakun alituisten sotien kautta Englannin valtiovelka alinomaa kasvoi,kieltäysivät siirtokunnat suorittamasta veroa. Tämän johdosta syntyiniiden ja emämaan kesken sota, joka päättyi siten, että siirtokunnatirtautuivat Englannista ja muodostivat 1783 itsenäisen tasavallan, jolletuli nimeksi Pohjois-Amerikan Yhdys-Vallat.
Tämän vapautus-sodan perästä uusi tasavalta nopeasti vaurastui väkiluvunja varallisuuden puolesta. Uudis-asutusten ja valloituksien kauttavoitettiin joukko uusia alueita, ja yhä enemmän si