E-text prepared by Tapio Riikonen
ynnä
Toinen sarja suomalaisia satuja lapsille
Kertonut
Helsingissä,Kansanopettajain Osakeyhtiö Valistus,1913.
Esisana toiseen sarjaan.
I, Suomen kansan satuja tuhmasta peikosta:
Esittely.
Peikon sikainosto.
Peikko teettää Matilla konstikkaan sillan.
Peikko asettaa Matin raha-aittansa oven vartijaksi.
Järven kokoonkelaaminen.
Hatun hopeilla täyttäminen.
Matti uhkaa kantaa pois peikon raha-aitan.
Peikko ja Matti kilpailemassa.
Peikko ja Matti toisen kerran kilpakentällä.
Kolmas kilpailukerta.
Matti peikon renkinä.
Peikko häissä.
Peikko yöllisellä tarkastusmatkalla.
Peikko tahtoo polttaa tupakkaa.
Peikko tahtoo oppia soittamaan.
Peikko käy kummituslinnassa.
Peikko antaa kullata partansa.
Peikko pyrkii sepän pajaan.
Peikko kosii kaunista tyttöä.
Peikko varkaana.
Peikko toisen kerran varkaissa.
Peikon viimeiset vaiheet.
II. Suomen kansan legendoja:
Vapahtaja ja Pyhä Pietari yösijaa hakemassa.
Rikas talo ja köyhä ukko.
Pyhä Pietari ja leivänpaistaja-eukko.
Vapahtaja ja Pietari pajassa.
Vapahtaja ja työtoveri.
Pahamies, rikas veli ja köyhä veli.
Pahamies hyväntekijänä.
Muurahainen, paimen, hämähäkki ja Jumala.
III, Suomen kansan kertomussatuja:
Kuninkaantytär ja paimenpoika.
Kuningas ja mökin poika.
Piispa, pappi ja talonpoika.
Esisana toiseen sarjaan
Tähän sarjaan on otetta pää-aineksiksi n.s. sadut tuhmasta pirusta,mutta kun niistä olisi tullut verrattain vähäinen kokoelma, on lisäksiotettu n.s. legenda- ja kertomussadut, vaikkakin näistä on voitu vainverrattain vähäinen osa tällaisessa lapsille aiotussa kokoelmassakäyttää.
Viipurissa, elokuulla 1913.
Tekijä.
I. Suomen kansan satuja tuhmasta peikosta.
Esittely.
Elelipä kerran satujen mailla, Peikkolan pihoilla, lystikäs olento:häntäniekka, nykyräsarvinen, ylen ruma. Ihmisen tavoin käveli hänkahdella jalalla, mutta iho oli kovin karvainen ja kasvot kulmikkaat.Lisäksi hän oli ylen tuhma.
Mutta hän oli hyväsävyinen ja seurusteli mielellään ihmisten parissa.Yöt makasi hän metsässä, Peikkolassa, mutta päivin tuli kylään,pihoihin — ellei tavannut ihmisiä metsässä. Tästä joutui hän moniinseikkailuihin ihmisten kera. — Tavallisimmin seurusteli hän Matinkera. — Näistä seikkailuista kertoo tämä satukirjanen.
Peikon sikainosto.
Kerran peikko tahtoi ostaa sikoja. Hän jätti Peikkolan pihat ja tuli
Matin luo. Laati hänelle tervehdyksen ja lausui:
— Kuulehan, Matti, kun minä tahtoisin ostaa sikoja. Sanoppas, mistäniitä saisin.
Matti mietti hetkisen asiaa ja virkkoi:
— Ky-kyllä sinä niitä saat, mutta et tänään. Tule huomenna, niin saatminulta viisikymmentä sikaa.
— Hyvä asia, lausui peikko ja meni kotiinsa.
Peikon lähdettyä meni Matti kylään. Siellä oli sikain teurastuspäivä