E-text prepared by Jari Koivisto

Note: Project Gutenberg has other volumes of this work. Kantele II: see https://www.gutenberg.org/ebooks/48177 Kantele III: see https://www.gutenberg.org/ebooks/48201 Kantele IV: see https://www.gutenberg.org/ebooks/48202

KANTELE I

taikka

Suomen Kansan, sekä Wanhoja että Nykysempiä Runoja ja Lauluja

Koonnut ja pränttäyttänyt

ELIAS LÖNNROT

Philosophian Candidati.

HELSINGISSÄ
Präntätty Waseniuksen luona Wuonna 1829.

        Laulan ilman lainehilta,
        Wetoselta wierettelen;
        Jot' on iltani kuluisi,
        Aamuni ali menisi,
        Huoppeneisi huomeneeni.

SISÄLLÄPITO:

Esipuhe.

Wanhoja Runoja.

 Laulajan alkuruno.
 Wäinämöinen walmistaikse Pohjolan Sotaan.
 Kosiominen.
 Rukous sotaan lähteissä.
 Mehtämiehen Rukous
 Rukous Peuraa pyytäissä.
 Rukous jänistä pyytäissä.
 Karhun päälliset.
 Uhrisanat saaliin jälestä.
 Ohon sanat Karjan ulos laskeisa.
 Käärmeen lumoussanat.
 Hylkeen synty.
 Kosia.
 Lemmen nosto.
 Wäinämöisen Kiellot.
 Lasta uneen kylwettäissä.
 Sairaita kylwettäissä.

Nykysempiä Runoja ja Lauluja.

 Laulajan alkuwirsi.
 Sorweuksen laskemisesta.
 Nimismies Mantelin ryöstöstä.
 Paimenten koirasta.
 Karmalan Tytöstä.
 Rikkeistä Kurikassa.
 Sanan saaminen.

Esipuhe.

Suomalaisille lukioille annan minä tässä ensimmäisen osan Runoista,joita minä wiimeiskesänä ylimaassa kokoilin. Alku mitäkintehdessä kaunistaapi työn, mutta kaikesta työstä on alku myöskinwaikein. Tiettyäni tämän jätän minä pelwolla ensimmäiset kokeeniymmärtäwäisten käsiin! ja jättäisin wielä suuremmalla pelwolla, jot'en toiwoisi keralla, että kukin ite tutkistellessansa asiata, näkisiyritykseni olewan wakaasta aikomuksesta. Wanhat Suomalaiset sanowat,ettei yrittänyttä laiteta, olkoon tämä sanottuna minuakin kohtaan.

Aikomukseni näiden Suomalaisten Runoin julistamisella on kahtalainen:ensiksi soisin, että yhteinen kansa, nähtyänsä heidän runonsa olewansuuremmasta arwosta, kuin he ite niitä owat tottuneet pitämään, eienää kuin tähän asti on tapahtunna, heittäisi niitä, tahi waihettaisiRuotille murtawiin lauluin; toiseksi toiwoisin niistä ei ainoastansajotain woittoa ja etua Suomen kielelle, waan myöskin jonkunlaistatiedonlisäntöä esiwanhempaimme menneistä ajoista, joidenka muistoaina on meille rakas ja huwittawa, samalla tawalla kuin miehellelapsuudensa muistot owat rakkaat ja ihanat.

Jälkimmäistä tarkoitustani paremmin auttaakseni, saan minä tässänimittää pitäjät, joissa minä tapasin kunkin tässä Osassa olewistarunoista. Kesälahdelta peräisen owat Laulajan Alkuruno, Rukousmehtään mennessä, R. peuraa pyytäissä, R. Jänistä pyytäissä, Karhunpäälliset, Uhrisanat saaliin jälestä, Käärmeen lumoussanat, Hylkeensynty, Wäinämöisen kiellot; Karmalan Tytöstä laulo minulle työmiesWalamon luodossa; Rikkeistä Kurikassa, Sanan saaminen owatKitteeltä; Kosiominen, Rukous sotaan lähteissä, Ohon sanat Karjanulos laskeissa, Sulhaisen kosiin saatua, Lemmen nosto, Lasta uneenkylwettäissä, Sairaita kylwettäissä, Laulajan alkuwirsi, NimismiesMantelin ryöstöstä, Paimenten koirasta, Ilomantsilta; Wäinämöisenlähtö Pohjan sotaan