E-text prepared by Tapio Riikonen
3 näytöksinen kuvaus sortovuosilta
Kirj.
Hämeenlinnassa,Boman & Karlsson,1906.
Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino.
Juho, Perälän isäntä.
Kaisa, hänen vaimonsa.
Otto, heidän poikansa.
Laurila, talonisäntä.
Anni, hänen tyttärensä.
Koponen, poliisikonstaapeli.
Matleena, hänen vaimonsa.
Pekka, Perälän renki.
Molotkin, santarmi.
Eräs toinen santarmi,
Molotkin vaimo ja kyläläisiä.
Näyttämö:
Perälän tupa. Oikealla pitkä pöytä, perällä ja vasemmalla ovi jakirjahylly.
Perälä (Istuen pöydän takana): Onko siis järkähtämätön päätöksesi,että et mene arpaa nostamaan tänään?
Otto: On. Enkä ikänä tule noudattamaan laittomia asetuksia.
Perälä: Oletko myöskin punninnut päätöksesi seurauksia. Voivatvangita ja viedä Venäjälle.
Otto: Vangitkoot. Viekööt vaikka Siperian äärimmäiseen kolkkaan.Kiduttakoot ja piinatkoot. En sittenkään mene nostamaan arpaa.
Perälä: Oikein puhuttu, poikani. Huomaan että sinussa juoksee isäsiverta. Ja luulen, että seisot myöskin päätöksesi takana kuin mies.Käyköön sitten kuinka luotu lienee.
Emäntä: Kyllä minä kuitenkin neuvoisin sinua Otto menemään syyniin.Muista, että esivallalla on miekka, jota se ei hukkaan kanna. Ja jokaon esivaltaa vastaan, se on myös Jumalan säätyä vastaan. Kyllä tekisitviisaammin jos menisit syyniin, morsiamesikin tähden.
Otto: Anni tietää päätökseni, ja on yhtä mieltä kanssani. Ja onpa hänvielä luvannut tukea minua, etten päätöksessäni horjuisi.
Perälä: Saat olla ylpeä morsiamestasi, poika. Hän on kunnon tyttö.
Otto: Senpä vuoksi häntä niin syvästi rakastankin.
Emäntä: Mutta oletteko ottaneet huomioon, että ette pääse naimisiin,ennenkuin olet ollut arvannostossa. Senhän säätää viimeiseksi tullutukaasi.
Otto: Olemme senkin tienneet. Jos ei pappi meitä vihi, elämmevihkimättä tahi kuten tähänkin asti. Vaan rakkauttamme eivät ne voimillään ukaasilla ehkäistä.
Emäntä: Mutta sittenkin neuvoisin sinua menemään tänään syyniin.Annin äitikin oli sitä mieltä että menisit. Eiväthän ne nyt ota kuinsinne kaartiin vaan tänä vuonna, ja toiset kuulutaan kirjoittavannostoväkeen, niin kertoi tuo poliisin Matleena eilen kun täällä kävi.Ja sitä nostoväkeä ei kuuluta tarvittavan kuin sodan aikana. Minustaolisi hyvin pieni asia mennä tänään syyniin. Huomenna olisi jo kaikkiohi.
Otto: Pieni asia, mutta suuri merkitys. Ettekö huomaa, äiti, että josme tänä vuonna menisimme syyniin tuon laittoman asetuksen jälkeen niinolisi se jo ensi vuonna laki, jota kaikkien olisi noudatettava. Javaikka meitä ei vielä tänä vuonna mihinkään vietäisikään, niinvoitaisiin jo seuraavina vuosina viedä Suomenkin poikia syömään hapantakaalia ja tekemään tuttavuutta kasakan pampun kanssa. Ei, äiti, minä enmene arvannostoon.
Perälä: Pysy päätöksessäsi vaan Otto. En luule, että ne sinuamihinkään voivat viedä. Minä lähden tästä kunnantuvalle katsomaantoimitusta. Sinne kuuluu tulleen kaupungista kaksi santarmiajärjestystä valvomaan. Pysy kotosalla vaan äläkä lähde pakoon, Vaikkasinua kiinnikin tultaisiin ottamaan. N