Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Larin-Kyösti
Helsingissä,Yrjö Weilin,1903.
Kellastuneita lehtiä.
Laatokan rannoilla.
Kujilta ja kaduilta.
Loppiaistarina.
Nuori kuningas.
Kuisma ja Helinä.
Geisha.
Paavo ratsastaa.
Marjatan helmi.
Vanha kaupunki.
Nuuskamuori ja prinsessat.
Hebla.
Persian perijä.
Itkevä huilu.
Suur'itse Minä.
Kuolema kannelta löi.
Vuorella istuja.
Sointuvat sirpaleet.
Tuonelan rannalla.
Hymni kultaiselle vasikalle.
Ikuisen vaeltajan valitus.
Kultaisen oksan etsijä.
Kaikki on ennallaan.
Aasinajajien maassa.
Kumartaja.
Räkättirastas.
Remu Rymysen päiväkirjasta.
Sanankuulija.
Nurkkasihteeri Hausnerus.
Aleksis Kiven muistolle.
Kuolema vaeltamassa.
Syyskylmästä ne lehdet kellastui, tien oheen taakseni ne jäivät, ne palaa niinkuin tähdet tummat, suuret, ne höystää tarhataimieni juuret, niin kunnes tulee taas ne kevään päivät.
Ne lehdet elonpuusta irtaantui, ne suven lapsia on sentään, ne kiiltää, kuultaa niinkuin veri, kulta… Kun synnyiniloissansa kuohuu multa, ne myrskyn eellä keväällä nyt lentää.
1.
Kati laulaa kangaspuulta, sukkula lankoja johtaa, kiiltää loimi ja kaiteet helskää, säteet sormilla hohtaa.
Taatto tuvassa veisailee,
ja äiti se liedelle liikkuu,
siskot leikkivät lattialla
ja kehto hiljaa kiikkuu.
Pirtin vihreän akkunan alla
aallot loiskivat santaan.
aatos lentävi harhaellen
ja kotipuoleen kantaa.
Tuttu on seinän vanha sammal,
ovi ja otsahirsi,
tuttu on mulle iltalaulu
ja vanha juhannusvirsi.
Laulu sydäntä lämmittää, kun loimet laskee ja taipuu, katse harhaa hämärässä ja Katin silmihin vaipuu.
2.
Pois tieltä purlakat, — plitsh ja plitsh, nyt Mantsjun Ontrei Gavrilovitsh taas ajaa telegass', sinkuu hiekka, hän paras Karjalan parasniekka, vaikk' onkin kuningas kukkaron, ain altis, mairea, suulas on.
Hän vaihtaa, ostaa ja metsää myy, hän ketunnahkaansa vetäyy, ei proidi, proidi, hän vennääks' ääntää, hän mielen mittaa ja silmän kääntää, ja korot kasvaa ja kauppa käy, mut prameutta ei sentään näy.
Hän viisas, viekas on laskuissaan, sai monet markat jo koukuillaan, lie kolme taloa kunnahalla ja sadat saatavat ryöstön alla, hän oisko kitsas, ei, tarkka vain, hän liukkaan häntänsä peitti ain.
H