Kirj.
Antti Rytkönen
Helsingissä,Jakaa Vihtori Alava,1900.
Syvänteet.
Kuohuissa.
Meri ja taivas.
Takatalvessa.
Kesää odottaissa.
Hän..
Sinä ja minä.
Lehdossa.
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi.
Valkojoutseneni.
Valkamani.
Lauluni.
Se lempi.
Eloni.
Levoton.
Kevättuulessa.
Kaipuuni.
Kuusen alla.
Talvilehto.
Valtameri.
Laulu talvelle.
Oli metsä vihreä.
Merelle lähtijä.
Luojalle.
Rauhassa.
Rannan kuusi.
Myrsky-yönä.
Merenneitojen laulu.
Meriltä palatessa.
Kevät-iltana.
Tähtöselleni.
Samponi.
Syystunnelma.
Keväinen koski.
Muistojen mailta.
Tyhjä sija.
Sairas soittaja.
Niin syvästi särki se äidin mieltä.
Turhaan.
Manan morsian.
Mari pikkunen piika.
Paimeritytön kevätlaulu.
Tuliluulialei.
Ikävissä.
Paimenpoika ja paimentyttö.
Paimenpojan laulu.
Koti lahteen soutaessa.
Mistä kyynel.
Leppäkerttu ja tuomenterttu.
Musta lintu, merikotka..
Järven jäällä.
Köyhän koti.
Heilini.
Kevätkylmissä.
Jäiden lähtö.
Kalevaisten karkelo.
Kevätmietteissä.
Ainon kaiho.
Kerran lemmin.
12-13.IV.1597.
Korven keskellä.
Kylänkarkelo.
Tarina Pekasta ja vallesmannista.
Pimeän pesä.
Voiton saatte.
Maamiehen kevätlaulu.
Tahdon ikitulta.
Syvänteet.
Syvänteihin katseleisin, mi lie siellä elo kumma? Salaisuudetpa ne syvät kätkee multa meri tumma.
Syvänteistä myrskyt nostaa heleöitä helmilöitä. Selittäkää helmet mulle rahtu syvänteiden öitä!
Sen vain kertoo helmet somat: syvänteet on pohjattomat.
Kuohuissa.
Raivoisana kuohuu meri,
tumma on sen pinta.
Kuohuu mullai sydänveri,
aaltoileepi rinta.
Lyöpi aalto louhikkohon,
kivirantaan aivan —
Sydän, kivihinkö kuohut? —
Tuoko maksaa vaivan?
Meri ja taivas.
Sua lemmin niinkuin voipi vaan
meri kuohuva lempiä taivastaan.
Sä oot niin korkeella, kaukana multa
kuin on meren kuohuista taivahan kulta.
Ja niin syvällä sentään rinnassain
kuin meren pohjassa taivas vain.
Takatalvessa.
Tuo katse armas ja kaunoinen mun mieleni vallan hurmas, vaan kevätkylmät ja kolkot säät pian toivoni kukkaset surmas.
Vaan sydämmessäkin vaihtuva lie kevään sekä talven valta. Siks toivon, että nousta vois kevät taas takatalven alta.
Kesää odottaissa.
Kyllä se kuluu talvikin
ja kyllä se joutuu kesä,
tulevana kesänä tällä pojalla
on jo oma pesä.
Talvella hakkaan honkia