Produced by Tapio Riikonen
Romaani
Kirj.
Ranskankielestä ["La Tulipe noire"] suomentanut Hilja Walldén
WSOY, Porvoo, 1913.
Esipuhe.
I. Kansan kiitos.
II. Veljekset.
III. Jan de Wittin oppilas.
IV. Murhaajat.
V. Tulpaaninviljelijä ja hänen naapurinsa.
VI. Tulpaaninviljelijän viha.
VII. Onnellinen ihminen tutustuu onnettomuuteen.
VIII. Sisäänmurto.
IX. Sukukammio.
X. Vanginvartijan tytär.
XI. Kornelius van Baerlen testamentti.
XII. Mestaus.
XIII. Mitkä tunteet sillaikaa täyttivät erään katsojan mielen.
XIV. Dordrechtin kyyhkyset.
XV. Ristikkoluukku.
XVI. Opettaja ja oppilas.
XVII. Ensimäinen sipuli.
XVIII. Rosan ihailija.
XIX. Nainen ja kukka.
XX. Mitä tämän viikkokauden kuluessa oli tapahtunut.
XXI. Toinen sipuli.
XXII. Puhkeaminen.
XXIII. Kadehtija.
XXIV. Musta tulpaani saa uuden omistajan.
XXV. Puheenjohtaja van Systens.
XXVI. Puutarhayhdistyksen uusi jäsen.
XXVII. Kolmas sipuli.
XXVIII. Kukkasten laulu.
XXIX. Van Baerle suorittaa ennen Loewesteinistä lähtöään
Gryphuksen laskun.
XXX. Kornelius van Baerlen rangaistuksen laatu alkaa käydä ilmi.
XXXI. Haarlem.
XXXII. Viimeinen pyyntö.
Loppusanat.
»Musta tulpaani» kuuluu niihin kertomuksiin, joissa Dumas Vanhempiliikuskelee lempialallaan, — alalla, jolla hän on saavuttanutsuurimman menestyksensä, — se on historiallisiin tapahtumiin liittyvälemmentarina.
Dumas Vanhempi valitsee historian kertomustensa taustaksi ja pohjaksi,kuten Balzac paikankuvaukset tai Bourget jonkun filosofisen,yhteiskunnallisen tai siveysopillisen periaatteen.
Dumas oli kyllä perehtynyt historiaan, — mitä tähän seikkaan nähdensanottaneekin. Hän oli sitä lueksinut ja luki sitä lakkaamatta edelleentai antoi jonkun toisen lukea sitä puolestaan ja esittää luetun. Muttahän luki sitä omaan tapaansa. Ulkonaiset seikat painuivat perin tarkoinhänen mieleensä, ikäänkuin hän olisi katsellut muhkean näytelmänesittämistä.
Korkokuvien tapaisina kiintyivät historialliset henkilöt hänenmieleensä kasvoinpiirteineen, liikkeineen, asentoineen ja varsinkinpukuineen. Eloisina painuivat hänen muistiinsa yksityisseikat jatapahtumat niin ylhäisön kuin kansan elämästä: vastaanotot hovissa,kuningasten maatapanoon ja levoltanousuun liittyvät juhlallisuudet,kuningattaren ja hovineitosten huoneet, turnajaiset, kruunausjuhlat,huomattavain henkilöiden kohtaamiset, kaksintaistelut, sotatappelut,kulkueet, ryöstöretket ja kujeet, kapinat ja katutaistelut, vankilat,tapot ja murhat, kauhun kuten ilon ja ilveilyn päivät.
Dumas'n teokset valaisevat historiaa lukijalle, jos lukija on siihen joennestään perehtynyt. Mutta tästä ei seuraa että ne olisivatarvottomia. Jos perin oppinut henkilö kuuntelisi nerokasta, eloisaa,innostunutta historiallista esitelmää, hän ehkä virkahtaisi hymyillen:»Tuo esitelmöitsijä miellyttää minua. Tosin olen perehtyneempihistoriaan kuin hän, mutta sittenkin hän pystyy minua opettamaan. Tämämies ei ole tavallisinta laatua.» Nämä sanat soveltuvat täsmälleenDumas Vanhempaan.
Tottahan on, ettei sokeaa luottamusta