Tämän kirjan tarkoitus on kahdenlainen, josta syystä sen sisällys onjärjestetty kahteen jaksoon. Pääteksti on kouluja varten toimitettu japerustuu Helsingin Suomalaisessa Tyttökoulussa tehtyihinmuistoonpanoihin. Lisäyksiin olen koonnut, mitä olen katsonut laajempaanoppijaksoon kuuluvaksi, jotta kirja kokonaisuudessaan voisi olla lyhyt,mutta johonkin määrin täydellinen oppi- ja käsikirja suomalaisenkirjallisuuden historiassa. Tämä laveampikin jakso on saanut alkunsaopetustoimestani yllämainitussa opistossa: se vastaa pääasiallisesti senjatko-opistossa suoritettavaa oppimäärää. Lisäyksiin on paitsi sitäpantu kaikenlaisia tarpeellisia selityksiä, esimerkkejä y. m., varsinkinsemmoisia, joista opettaja voi saada aihetta lyhyemmässä oppijaksossaesitettyjen seikkojen tarkempaan valaisemiseen. Kertomus Kalevalansisällyksestä samaten kuin muutkin Kalevalaa koskevat laveammatselitykset on niin-ikään sovitettu lisäyksiin, koska kouluissatavallisesti, kun joudutaan kirjallisuuden historiaan, Kalevala jo onloppuun luettu ja oppilaat silloin tietysti jo ovat saaneet kuullakaikki nämä selitykset.
Suomalaisen kirjallisuuden historia on siinä suhteessa omituistalaatua, että se ei voi supistaa ainettansa ainoastaan suomeksiilmestyneihin kirjateoksiin, vaan että sen niiden ohessa täytyy pitääsilmällä koko sitä kansallista kehitystä, joka sen on tuottanut, s. o.suomalaisen kirjallisuuden historia on samalla suomalaisuuden historiaa.Sentähden tärkeä sija on annettava Suomen kielen tieteelliselletutkimukselle, ja samaten tulee semmoisiakin kirjoittajia huomioonottaa, jotka voimallisesti ovat vaikuttaneet kansallistunnon taikotimaisen sivistyksen varttumiseen ja niinmuodoin ainakin välillisestiedistäneet suomenkielistäkin kirjallisuutta, vaikk’eivät olekirjoittaneet kansan omalla kielellä. Sellaiset miehet kuin Porthan,Arwidsson, Snellman, Castrén ansaitsevat kyllä kunniapaikkansasuomalaisen kirjallisuuden historiassa, vaikka heidän teoksensa ovatlatinan- tai ruotsinkielisiä. Eikä mainitsematta sovi jättää noitaruotsinkielisiä runoilijoitakaan, Runeberg’iä etupäässä, joilla on ollutniin suuri merkitys meidän maan sivistyshistoriassa. Oikeimmaksi olenkuitenkin katsonut vaan lyhyeltä viitata heidän kirjalliseen toimeensa,koska tämä voipi saada oikean selvityksensä ainoastaan Ruotsinkirjallisuuden historiasta; muuten koulunuorisomme ruotsinkin tunneillaheihin tutustuu. – Selitykset suomensukuisista kielistä ja Suomenkielen murteista pidän sopivimpana koulu-opetuksessa liittääkirjallisuuden historiaan.
Tuskin tarvinnee sanoa, että kirjallisuuden historia koulussa onrunsailla esimerkeillä valaistava ja että sen rinnalla siis pitää lukeakirjallisuutta niin paljon, kuin aika suinkin myöntää. Sentähden olenkoettanut mahdollisuuden mukaan lueteltujen teosten joukossa mainitasemmoisia helposti saatavia runoja ja muita lyhyitä kappaleita, jotkakoulussa sopivat esimerkeiksi. Erittäin tahdon, mitä vanhempaan aikaantulee, viitata tunnettuun kirjaan ”Helmivyö suomalaista runoutta”[1]. –Kaikkein uusin aika ei ole vielä historiaa eikä sitä siis voi samallatapaa esitellä kuin edellisiä ajanjaksoja. Asianmukaisimmaksi olenkatsonut suurimmassa lyhykäisyydessä asettaa näkyviin, mitä meillä tätänykyä on olemassa kansalliskirjallisuuden eri aloilla.
Näin lähetän tämän kirjasen ulos maailmaan hyvin tietäen, ettäteokseeni on saattanut puikahtaa paljokin erehdyksiä, BU KİTABI OKUMAK İÇİN ÜYE OLUN VEYA GİRİŞ YAPIN!
Sitemize Üyelik ÜCRETSİZDİR!