Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen

SODAN UHATESSA

Ilveilys yhdessä näytöksessä

Kirj.

THEODOLINDA HAHNSSON

Tampereella,Hj. Hagelberg, kustantaja,1888.

JÄSENET:

 Herra Varovainen. Talonomistaja vähäisessä seutukaupungissa.
 Rouva Varovainen. Edellisen rouva.
 Herra Ahnanen. Talonomistaja.
 Rouva Ahnanen. Edellisen vaimo.
 Alma. Varovaisen tytär.
 Arthur. Ahnasen poika, luutnantti.
 Neiti Tippa. Edellisten tuttava.
 Pormestari.
 Toimi | Sanomalehden toimittajia.
 Huhu |
 Janne | Varovaisen palvelusväkeä.
 Manta |

Tapaus vähäisessä maaseutu-kaupungsisa.

Näyttämö: Varovaisen koti. Huonekalut tavalliset. Herra Varovainenistuu sohvassa papirossia polttaen ja lukee Uutta Suometarta. Rouvaistuu sukkaa kutoen sohvapöydän ääressä.

Ensimmäinen kohtaus.

Herra Varov. Rouva Varov. Sitten Janne.

Herra Varov. Sota uhkaa, täällä on kovat uutiset. Kun vedet pääsevätjääpeitteistään, on sota valmis. Kalliit ajat ovat käsissä.

Rouva Varov. Meidän täytyy ostaa, mitä tarvitsemme, me ostamme vuodenvarat, saammehan nyt halvalla.

Herra Varov. Se ei ole hullumpaa.

Rouva Varov. Sopiihan sitä nyt ostaa. Kas me vain olemme viisaita —kun sota on syttynyt, ja kaikki muut saavat maksaa suuret summat,olemme me saaneet kaikki polkuhinnasta, Me emme puhu tuumastammekellekään mitään. Ahnaset, jos siitä vihiä saisivat, tekisivät varmaanjuuri samoin, ja kauppiaat sitten ehkä koroittaisivat oitis hintojaan.Ei, me toimimme vain kaikessa varovaisuudessa.

Herra Varov. Mitä kaikkia sitten tarvitsemme? — 1,000 papirossitukkua.

Rouva Varov. Sokeria ja kahvia.

Herra Varov. Konjakkia ja viinejä.

Rouva Varov. Kesäkapan ja hatun.

Herra Varov. Kesäpalttoon ja lakin.

Rouva Varov. Kankaat myöskin koroitetaan.

Herra Varov. Aivan varmaan.

Rouva Varov. (Kilistää kelloa. Janne tulee). Janne, sinun täytyytuoda kotiin kaksi toppaa sokeria Maunulan puodista; sano että panevaträtinkiin, kyllä sitten itse menen maksamaan.

Janne. Menenkö nyt oitis?

Rouva Varov. Oitis niin!

Janne. Onko muuta tuotavaa?

Rouva Varov. On, leiviskä kahvia.

Herra Varov. Mutta eihän se vuodeksi piisaa.

Rouva Varov. (Jannelle). Tee nyt vain kuin kasken ja mene oitis,(Janne menee).

Toinen kohtaus.

Rouva Varov. Manta. Herra Varov. Alma.

Rouva Varov. (Miehellensä). Näetkös, armaani, täytyy olla viisas,minä lähetän hänen toiseen puotiin sitten taas, ettei huomata, mitävarten noin paljon ostamme. (Manta tulee kirje kädessä sisälle).

Manta. Posteljooni toi kirjeen. (Antaa kirjeen Varovaiselle ja meneejälleen).

Herra Varov. Ah, tämä on Almalle! (Nousee istualta ja huutaa toiseenhuoneesen): Alma! (Alma tulee sisälle) tässä on kirje sinulle, pikkunupukkani.

Alma. Kiitoksia, isäseni! (Lukee itseksee

...

BU KİTABI OKUMAK İÇİN ÜYE OLUN VEYA GİRİŞ YAPIN!


Sitemize Üyelik ÜCRETSİZDİR!