ja muita draamoja
Kirj.
Suomentanut
J. Hollo
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Otava,1924.
Uhri
Sannjasi eli askeetti
Malini
Kuningas ja kuningatar
Tšitra
Pimeän kammion kuningas
Postitoimisto
Minä omistan tämän näytelmän niille sankareille, jotka urhoollisestipuolustivat rauhaa, kun ihmisuhreja vaadittiin sodan jumalattarelle.
Eräs Tripuran temppeli
Kuningatar Gunavati.
Gunavati
Olenko minä loukannut sinua, ylhäinen, peloittava Emo? Sinä lahjoitatarmollisesti lapsia kerjäläisnaiselle, joka myy ne elääkseen, jaavionrikkojalle, joka ne surmaa säästyäkseen häpeästä, mutta minä,kuningatar, jonka edessä koko maailma nöyrtyy, ikävöin turhaan lapsosenpehmeätä kosketusta povelleni, rakkaamman elämän liikahdusta omanelämäni kehään. Minkä synnin olenkaan tehnyt, Emo, tämän ansaitakseni —joutuakseni karkoitetuksi äitien taivaasta?
Pappi Raghupati tulee.
Oi mestari, olenko milloinkaan laiminlyönyt jumalien palvomista? Jaeikö mieheni ole jumalaisen puhdas ja moitteeton? Minkätähden siisonkaan se jumalatar, joka kutoo tämän lumemaailman kudelmaa, määrännytminun olosijakseni lapsettomuuden aution erämaan?
Raghupati
Suuri Emomme on ylen oikukas, hän ei tunnusta mitään lakia, meidänsurumme ja ilomme ovat vain hänen mielijohteitansa. Ole kärsivällinen,tyttäreni, me tarjoamme tänään erikoisen uhrin sinun nimessäsisaadaksemme hänet suopeaksi.
Gunavati
Ota vastaan kunnioittava kiitokseni, isä. Minun uhrilahjani ovat jomatkalla temppeliin — punaiset alteayrtti-kimput ja uhrieläimet.
Poistuvat.
Kuningas Govinda, temppelipalvelija Džaising ja kerjäläistyttö Aparna.
Džaising
Mikä on toivomuksenasi, kuninkaani?
Govinda
Onko totta, että tämän tyttörukan lemmikkivuohi on väkivalloin tuotutemppeliin teuraaksi? Luuletteko Emon iloitsevan sellaisesta lahjasta?
Džaising
Korkea kuningas, kuinkapa voisimme tietää, mistä palvelijat keräävätjokapäiväiset uhrilahjamme? Mutta minkätähden itket, lapsukaiseni?Menetteletköhän niinkuin sinun tulee menetellä vuodattaessasi kyyneliäsen vuoksi, minkä Emo itse on ottanut?
Aparna
Emo! Minä olen vuoheni emo. Kun palaan myöhään illalla majaani, seei huoli syödä ruohoa, vaan määkii ja silmäilee tielle päin. Perilleehdittyäni minä kierrän käsivarteni sen kaulalle ja annan sille osanravintoani. Se ei tunne ketään muuta emoa kuin minut.
Džaising
Kuninkaani, jos voisin herättää tuon vuohen eloon antamalla osanelämääni, niin tekisin sen mielelläni. Mutta kuinka voisinkaantoimittaa takaisin sen, minkä Emo itse on ottanut?
Aparna
Emo ottanut? Valhettelet. Ei emo, vaan paholainen.
Džaising
Sinä pilkkaat kauheasti jumalaa!
Aparna
Suuri Emo, sinäkö ryö