E-text prepared by Tuula Temonen
Työkansalle kirjoittanut
—r —t [Fredrika Pietilä]
Oulussa,Oulun kirjapaino-osakeyhtiön kirjapainossa,1878
Jo päivän koittaessa hypähti iloisena pieni Kaisu vuoteeltaan Lokakuun29 päivänä 184-. Kiireesti puki sievät vaatteet yllensä ja juoksisanomaan hyvää huomenta äidilleen.
"Vai niin," pikkuseni; sinäki jo olet täydessä puvussa, lausui äitityttärelleen. "Minä melkein arvaan mikä sinua nyt on ajanut hereillenäin aikaiseen. Luuletko todella isäsi koteutuvan merimatkaltaantänään, niinkuin patruuniki vähän toivoi? Voi toki sitä iloa, mikämeillä sitten olisi; ei mailmassa suurempata ainakaan meikäläisillä.Isäsi ei sieltä tule tyhjin käsin ainoan tyttärensä yhdeksäntenäsyntymäpäivänä ja olletiki nyt, kun on hän ollut näkemättä sinuaviisi pitkää vuotta. Osaatko sirkkuni aavistaa oikein koreiksi niitämonellaisia kirjavia huiveja, joita varmaan saat tuliaisia?"
Näin pakisten Kaisulleen äiti vielä tarkemmin siivellä ja tomurätilläpyyhki ainoanki tomuhiukkasen huonekaluilta, uuninkorvalta, laattialtay.m. sillä isännän kotia tullessa piti olla kaikki puhdasta ja somaamiten pienessä merimiehen kodissa mahdollista.
"Niin äiti, niinhän tuo herra Remusenki pikku mamselli näytteli somiavaatteita ja leikkikaluja, joita oli saanut setältään merituliaisia jasanoi ulkomaalla olevan kaiken paljo kauniimpaa, kuin meillä täällä.Kerran jutellessamme Herrassetän Maijun kanssa, sanoi hän minulle,että tavalliset merimiehet eivät älyä ostaa oikein loistavia kalujaja että kaikki työmiehet ja merimiehet tuliaisineen päivineen hänenmielestään ei ole minkään arvoisia; setäki oli niin sanonut Maijulle.Hän sanoi, jotta se on taas aivan toista, kun Herrassetä ostaakauppapuodista jonku lahjan. Kun minä sitte sanoin, miksi setänsä niinusein lahjoja ostaa hänelle, arveli Maiju, että jos ei setä toisi niitäusein, niin hän sanoisi isälleen sen kaupunkiin tullessa, jotta setäon paha ja antaa minun nähdä kaikellaisia puutteita; silloin isäniottaisi minun pois setän luota. Ja kuules äiti mitä Maiju vielä sanoiminulle: 'Tiedätkö Kaisu, vaikka Herrassetä on kauppias ja rikas, onhän paljo velkaa isälle jyvistä ja sentähden setä ei tohdi milloinkaanrikkoa isääni vastaan. Isäni sanoi äidilleni muutamesti, että niilläihmisillä, joilla on saamisia, on valta.'
"Paljon muuta kertoi Maiju minulle esim. kuinka herrasväki ja rikkaatovat onnelliset; niiden lapsiaki pidetään paljo parempina ihmisinä.Herrassetän rouva oli sanonut heti, kun Maiju tuotiin kaupunkiin,ettei Maiju saa enää seurustella työmiesten lasten kanssa; sillä kunhän on ollut vähän aikaa kaupungissa ja saanut uudet vaatteet ihantoisellaiset kuin talonpojan tytön, niin hän on mamselli ja rouvaoli aikonut ottaa kasvatustyttönsä mukaansa ruotsalaisiin seuroihin.Viidentoista vuotisena aiotaan tyttö lähettää Tukholmaan näkemään jaoppimaan miten tulee käydä katua ja olla hienokkaiden seurassa. Jakuules vielä äiti! vaikka Maijun äiti oli tahtonut, että Maiju saisikäydä suomalaista koulua ainaki sen verran, että oppisi kirjottaanhieman ja lukuja laskeen, niin ei ole annettu hänen mennä kouluun janyt jo ei ole hänellä itselläänkään halua. Muudan rouva oli sanonut,etteihän Maijun kuitenkaan ole pakko ruveta elättämään itseäänlasten-opettajan viralla. Kun minä kuultelin kaikkia mitä Maijukertoi paremmista ihmisistä ja kuinka muilla on aivan toisin kuinmeillä köyhillä, niin minun tuli niin julman pahamieli ja ajattelinpyytää isältä, kun hän koteutuu, ettenkö minäki saisi mennä johonkiherrastaloon kasvatiksi. Mutta sitten kerran, kun kamreerin Lottapalasi koulusta ja minä kysyin miksi hän käypi kou