Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm.
Fredrika Runeberg.
Kirj. Aleksandra Gripenberg.
Teoksesta "Finska Kvinnor på olika arbetsomräden"
(Suom. Hilda Käkikoski.)
Ensimmäisen kerran julkaistu vuonna 1904.
Kaitselmus johti niin että meidän suuren kansallisrunoilijamme rinnallaoli nainen, joka on ansainnut Suomen naisten katoamattomankiitollisuuden. Johan Ludvig Runeberg on runoilijana herättänyt henkiinSuomen kansassa selvästi tajutun isänmaanrakkauden. Hänen puolisonsa,Fredrika Runeberg, on ensimmäinen, joka meidän maassamme on julkisestipuhunut naisen puolesta ja tuonut esiin hänen elämäänsä ahdistavatepäkohdat. Jalouden kultaloisteessa hänen nimensä säteileekahdeksannentoista vuosisadan keskivaiheilta. Mutta näihin asti häntä onmelkein yksinomaan kuvattu suuren miehen puolisona. Ja kuitenkin hänenrikas henkensä, hänen eheä persoonallisuutensa, hänen hieno, hehkuvarunoilijahenkensä herättävät siksi suurta mielenkiintoa, että ne kylläoikeuttaisivat Fredrika Runebergin oman itsensäkin vuoksi saamaan sijanmeidän sivistyshistoriassamme.
Suotakoon nuoremman sukupolven hellävaroen kohottaa sitä verhoa, jokatähän asti on kätkenyt meiltä paljon, mikä koskee hänen elämäänsä jatoimintaansa. Voidaksemme rakastaa ja kunnioittaa jotain henkilöä,täytyy meidän häntä tuntea. Näiden rivien kirjoittamiseen on antanutaihetta toivo, että nykyään elävälle sukupolvelle valmistettaisiin iloomistaa Fredrika Runebergin muistolle kiitollinen ihailu ja rakkaus.Ihmisen elämä on niinkuin hiekkajyvänen miljoonien muiden joukossa.Kuinka helposti se unhottuu? Siitä syystä on hyvä ajoissa kootamuistoja, niin kauan kuin vielä elää edes joku aikalainen, joka on ollutpersoonallisessa yhteydessä sen henkilön kanssa, jonka kuvaa tahdotaantallentaa.
* * * * *
Fredrika Charlotta Tengström syntyi Pietarsaaressa syysk. 1 p:nä 1807.Hänen isänsä oli tullinhoitaja, sittemmin hallituskonseljin kamreeri,Karl Fredrik Tengström. Äiti oli Anna Margaretha Bergbom. Hänenlapsuutensa päiviä synkistytti sairaus, joka teki hänen alkuaankinsuljetun luonteensa vielä enemmän sulkeutuneeksi[1]. Perheessä ei olluthänen ikäisiään lapsia leikkitovereiksi, ja sen johdosta Fredrika oppitavattoman aikaisin lukemaan. Joku oli opettanut 4-vuotiaalle kirjaimetja sitten hän omin päin rupesi tavailemaan arkkipiispa Tengströmin"Läseöfningar för mina barn"-nimistä lastenkirjaa. Kun Fredrika olioppinut puhtaasti lukemaan sisältä, annettiin hänelle katekismus käteen,ja kuusivuotiaana hän jo osasi Möllerin katekismuksen ulkoa. Pikkulastenkoulussa, johon Fredrika sitten pantiin, ei hänellä siis ollut mitääntehtävää, koska hän jo ennestään osasi, sisäluvun ja katekismuksen, jatällaisessa koulussa ei muuta opetettu.
[1] J. E. Strömborg: Biografiska anteckningar om Johan LudvigRuneberg.
Seitsenvuotiaana Fredrika rupesi lukemaan Karl-veljensä johdolla, jokaveli oli hyvin omituinen, mutta lahjakas nuorukainen. Opetustapa olivarsin kummallinen: Saksan ja Ranskan oppiminen kävi siten että kaksiensimmäistä vuotta luettiin yksinomaan kielioppia, sitten sai oppilasomin päin ruveta kääntämään ja kuulustelussa tehdä selkoa sanoista y. m.Hän, kuten muutkin sen ajan tytöt, sai käyttää paljon aikaa vierastenkielten oppimiseen. Muihin tiedon haaroihin ei luotu suurtakaanhuomiota.
Fredrikan kivulloisuus oli syynä siihen että vanhemmat lähettivät hänet13-vuotiaana Raaheen, siinä toivossa, että ilmanmuutos häntävahvistaisi. Siellä hän asui enonsa, kruununvout