Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
Matthias Akiander
Suomentanut K. Peltolainen
Alkuperäinen teos: "Historiska upplysningar om religiösarörelserna i Finland."
Fr. M. Saukko, Sortavala, 1887.
Sortavalan kirjapainossa.
Henrik Renqvist.
Henrik Renqvist, talollisen Heikki Kukkosen poika Sonkojan kylästäja Ilomantsin pitäjästä, syntyi elokuun 1 päivänä v. 1789. Johänen aikaisimmassa nuoruudessansa ilmausi hänessä taipumuspapilliseen toimeen, koska hän korkeilla kivillä ja järven rannoillaharjoitteli saarnaamaan. Siten heräsi hänessä myös palava halukirjanlukemiseen, mutta isän niukat tulot estivät ajattelemastakaanhänen kouluttamistaan; isä toivoi vaan, että tämä poika, joka olivanhin veljeksistä, tulisi hänen jälkeensä maanviljeliäksi ja pysyisiisänsä säädyssä. Mutta kun pojan lukuhalua ei voitu tyydyttää isänkotona, antoi isä hänen yhdessä provasti J. Molanderin molempainpoikain kanssa nauttia kotiopettajan ylioppilas J. D. Schroederinopetusta. Opittuansa tämän johdolla puoli katekismoa ulkoa ruotsiksija vähän latinan kielioppia sekä harjoitettuansa kaunokirjoitusta,kirjoitettiin hän 17:llä ikävuodellansa Kuopion alkeiskouluun(trivialikoulu). Vuonna 1808, kun koulu sodan tähden suljettiin,oli Renqvist 2:lla luokalla. Täten pysähtyi hänen koulunkäyntinsäja sen jatkamisen toiveet himmenivät siksi, kunnes hän, pysyäkseenluku-uralla, rupesi hankkimaan siihen tarpeellisia varoja. Sodanaikana alkoi hän pitää maakauppaa maantuotteilla ja kaikenlaisellatavaralla, jota hän osti Sortavalasta ja möi Oulussa sekä muissaPohjanmaan paikkakunnissa. Täten keräsi hän itselleen jommoisenkinomaisuuden, noin 1000 taaleria. Ja kun Kuopion koulu sodan jälkeentaas avattiin, luuli Renqvist käyttävänsä varansa parhain tietojensajatkamiseksi. Hän tuli siis uudestaan Kuopion kouluun; mutta kauanhän ei siellä pysähtynyt, niinkuin nähdään seuraavasta.
Maakauppiaana matkustellessaan Oulussa, oli Renqvist ostanut, paitsimuutamia virsikirjoja, pari pienempää hartauden kirjaa, joista toinenoli Artur Dent'in "Kääntymisen Harjoitus." Tästä kirjasta luki hänkerran kohtia itsellensä ja äidillensä. Näin lukeissansa heräsi hänensimäisen kerran vakaisesti miettimään sielunsa iankaikkista onneaja murehtimaan tilastansa iankaikkisuudessa. Sillä nyt huomasi hänolevansa kadotettujen joukossa, jotka eivät ole käyneet ahtaastaportista, mikä viepi autuuteen. Tämä murhe, vaikka sen pian muuthuolet tukahuttivat, uursi kuitenkin juurensa niin syvälle hänensydämeensä, ettei se koskaan sammunut. — Kuopion koulussa ollessaankuuli hän puhuttaman, että kaupungissa oli moniaita heränneitähenkilöitä, niinkuin kulta- ja hopeaseppä Jaakko Lundström jatalollinen, sittemmin kirjakauppias, talollisen Ivar Juhana Wäänäsenveli, Pekka Wäänänen, joka murheellisen loppunsa vuoksi oli tunnettu,sekä että Nilsiän pitäjässä Juhana Lustig piti uskonnollisiakokouksia. Nyt syttyi Renqvistissä halu tavata tätä miestä jaolla hänen kokouksissaan. Ja toivonsa tyydyttämiseksi päätti hänjoululomalla v. 1810 lähteä sinne. Tähän tulikin hyvä tilaisuus,kun näet talollinen Aaron Miettinen Maaningan kappelista sattuitulemaan Kuopion kaupunkiin, aikomuksessa lähteä Nilsiään, käydäkseenLustig'in tuona. Renqvist suostui nyt Miettisen kanssa matkustamaanhänen seurassansa yhteiselle asialle. Mutta pitkällisten pyry-ilmojentuottama kelirikko esti heidät pääsemästä Nilsiään, jonka vuoksiMiettinen pyysi Renqvistiä tulemaan kotiinsa Maaningalle, jonnemyöskin odotettiin Lustig'ia joulun pyhinä. Niinmuodoin meni RenqvistMaaningalle, jonne