E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Ranskankielestä suomentanut
Jalmari Hahl
Hämeenlinnassa,Arvi A. Karisto Osakeyhtiö,1921.
1.
Makairoksen linnoitus kohosi Kuolleen meren itäisellä rannalla,keilanmuotoisen basalttikallion huipulla. Neljä syvää laaksoa ympäröisitä, yksi molemmilla sivuilla, yksi vastapäätä, ja neljäs takana.Taloja oli kasaantuneina sen juurella muurin suojassa, joka nousiaaltoviivana epätasaisen alueen myötä, ja kalliolle johtavanpoikkeilevan tien kautta oli kaupunki linnoituksen yhteydessä, jonkamuurit olivat sadan kahdenkymmenen kyynärän korkuiset, moninekulmauksineen, yläreunaan puhkaistuine ampumareikineen ja siellä täälläesiin pistävine torneineen. Nämä olivat ikäänkuin kukkakoristeita tässäkuilun yli riippuvassa kivikruunussa.
Linnoituksen sisällä oli pylväskäytävillä koristettu palatsi; tämänkatolla oli sykomoripuu-kaiteiden ympäröimä pengermä, jolle olipystytetty mastoja kannattamaan kangaskatosta.
Eräänä aamuna ennen päivännousua tetrarkka Herodes Antipas tuli sinneja laskeutui kyynäspäiden nojaan, katsellen ympärilleen.
Lähinnä alempana olevien vuorten harjat alkoivat jo näkyä, kunsitävastoin niiden rungot aina kuilujen pohjaa myöten vielä olivatvarjojen peittämät. Sumu liiteli, sen harso repesi ja Kuolleen merenääriviivat tulivat näkyviin. Makairoksen takaa nouseva kajastus leimusipunaisena. Se valaisi ennen pitkää rannikon hiedan, kukkulat, erämaanja kauempana kaikki Judean vuoret, jotka kallistelivat rosoisia,harmaita rinteitään. Keskellä kuvastui Engeddin erämaa mustana juovana;Hebron kaartui taustalla kupuna; Eskol-laaksossa kasvoi granaattipuita,Sorekissa oli viinitarhoja, Karmelilla viheriöitsi seesameja, jaAntonian torni hallitsi jättiläiskeilallaan Jerusalemia. Tetrarkkakäänsi siitä katseensa, silmäilläkseen sen oikealla puolella kohoaviaJerikon palmulehtoja; ja hän ajatteli toisia Galileansa kaupunkeja:Kapernaumia, Endoria, Natsaretia, Tiberiasta, jonne hän kenties ei enääpalaisi. Jordan virtasi kuivalla tasangolla. Aivan valkoisena sehäikäisi kuin lumikenttä. Järvi näytti nyt lasuurikiven karvaiselta; jasen eteläpohjukassa, Jemenin suunnalla, Antipas eroitti mitä ei olisitahtonut nähdä. Siellä oli joukko ruskeita telttoja; peitsimiehiä kulkihevosten välissä, ja sammuvat tulet vilkkuivat kuin kipinät maassa.
Ne olivat Arabian kuninkaan joukkoja, jonka tytärtä hän olikieltäytynyt naimasta, ottaen vaimokseen Herodiaksen, erään veljensävaimon, joka valtaa vailla eli Italiassa.
Antipas odotti roomalaisilta apua; ja Syyrian maaherran Vitelliuksenviipyminen täytti hänet kalvavalla levottomuudella.
Agrippa oli epäilemättä tärvellyt häneltä keisarin suosion? Filip,hänen kolmas veljensä, Batanean hallitsija, varustautui salaa aseilla.Juutalaiset eivät enää sietäneet hänen epäjumaluuteen kallistuviatapojaan, eivätkä muut hänen hallitustaan; lopulta hän nyt olikin jojohtunut ajattelemaan kahta vaihtoehtoista suunnitelmaa: lepyttääarabialaiset tai solmia liitto parttilaisten kanssa. Ja syntymäpäivänsäviettämisen verukkeella hän oli kutsunut täksi päiväksi suureen juhlaansotajoukkojensa päälliköt, maatilojensa hoitajat ja Galileanjohtohenkilöt.
Tarkalla katseella hän tutki kaikkia teitä. Ne olivat tyhjät. Kotkialeijaili hänen päänsä yläpuolella; sotilaat nukkuivat nojatensuojamuuriin; ei mikään liikahtanut ilmassa.
Äkkiä kaukainen ääni, kuin lähteneenä syvältä maan alta, sai tetrarkankalpenemaan. Hän kumartui k