E-text prepared by Tapio Riikonen
Tositapahtuman mukaan kertonut nuorille ystävillensä
Suomennos kahdeksannesta saksalaisesta painoksesta
Kuopiossa,U. W. Telén & C:o,1900.
Jotka Herraa pelkäävät, pankoot myös toivonsa Häneen.
Ps. 115, 11.
1. Jura-vuori ja sen asukkaat.
2. Isoisä ja pojanpoika.
3. Ensimmäinen päivä paimenmajassa.
4. Lumeen haudattuina.
5. Erakkojen elämä.
6. Sudet.
7. Katkera kaipaus.
Jura-vuori ja sen asukkaat.
Moni nuorista lukijoistani tulee ehkä pitämään nyt kerrottavaa juttuamahdottomana, ellei kokonaan uskomattomana, vaan kumminkin perustuu setositapahtumaan ja tapahtuikin pääkohdissaan tarkoilleen, kuin sitätulen tässä esittämään. Se joka tuntee Jura-vuoria, se jokakokemuksesta tietää, minkä rajun ja tylyn luonteen sen korkeudet talvenaikana saavat, — se joka on elänyt tuolla ylhäällä lumimyrskynraivotessa, hän on kyllä kohdannut siellä myrskyn, jolla on niinkauhistava ja tuhoa tuottava raivo, ett'ei hän sellaista ole koskaantavannut tasangoilla eikä laaksoissa. Se, joka on nähnyt sen kauheanlumen paljouden, mikä kylmän vuoden ajan kestäessä ajautuu vuorienhuipuilta ja äyräillä rotkoihin, ei suinkaan epäile, että asukkaat javarsinkin tämän vuoriseudun paimenparat useinkin joutuvat sellaistenseikkailujen ja vaarojen alaisiksi, joista meillä tasamaittenasukkailla tuskin voi olla aavistustakaan.
Jura-vuoret muodostavat monta, melkein yhtäläistä rinnakkain kulkevaavuorijonoa, jotka Rhône-virran mutkasta alkaen vähän alapuolellaGenèvenjärveä kulkevat koillisessa suunnassa osittain Ranskan, osittainSchweitzin kautta ja ulottuvat aina Aar-joen suuhun saakka, missä selaskee Rhein-virtaan. Pituudeltaan ovat nämä kolmekymmentä viisi jaleveydeltään neljästä kahdeksaan peninkulmaan. Suurin osa tätäkalkkikivestä muodostunutta vuorta on Schweitzissä, sitä vastoin ovatkorkeimmat vuoren huiput, jylhimmät laaksot ja rotkot Ranskan puolella,missä Jura-vuoria lounaassa rajoittaa Ain-virran laakso ja luoteessaDoubjoki. Täällä kohoaa Prè des Marmiers 1575, Reculet 1570, GrandColumbier 1555 metrin korkeuteen, ja sekä näiden että muiden mahtavienhuippujen välissä sijaitsee lukemattomia laaksoja ja rotkoja, jotkaovat enemmän tai vähemmän hedelmällisiä sekä mahdollisia jokomaanviljelykselle tai karjanhoidolle. Vuorien suurempi tai pienempikorkeus vaikuttaa tässä suhteessa paljon. Mitä korkeammalle niidenhuiput kohoavat, sitä hedelmättömämmäksi ja kolkommaksi tulee seutukin,sitä kylmemmäksi ilmanala, sitä lyhyemmäksi kesä, sitä aikaisemminputoaa lumikin, lumi joka valkoisella vaipallansa peittää niityt janurmikot. Korkeimmilla huipuilla lumi ei kesälläkään sula, muttalämpimien kuukausien aikana kasvullisuus edistyy kumminkin nopeasti, —kasvullisuus, joka vihannoivana, ja kukoistavana nousee aivan lumirajanreunalle. Alempana olevat laaksot ja rinteet ovat peitetyt komeilla jataajoilla metsillä. Tammet, pyökit, koivut ja plataanit levittävättäällä tuuheita oksiansa, ylempänä taas sijaitsevat nuo ihanatnurmikot, joiden mehukkaat ruohot ja yrtit antavat runsasta ravintoalaitumella käyville lehmä- ja vuohilaumoille. Mutta tämä ihanuus kestääainoastaan vähän aikaa, korkeintaan viisi kuukautta vuodesta. Se alkaatoukokuun loppupuolelta tai kesäkuun alusta ja päättyy lokakuunensimmäisinä päivinä, jo