Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Charles Dickens
Suomennos ["A Message from the Sea", Hanna Favorin]
Helsingissä,Wickström ja Kumpp. Kirjakauppa,1882.
J. Simeliuksen perillisten kirjapainossa.
I. Kylä
II. Rahat
III. Yö klubissa
IV. Merenkulkija mies
V. Kotiintulo
Kylä.
"Tämä on kummallisin ja kauniin paikka, minkä eläissäni olen nähnyt!"sanoi kapteeni Jorgan, katsellen sitä.
Kapteeni Jorgan'in täytyi katsella korkealle nähdäksensä sitä, silläkylä oli rakennettu korkealle ja jyrkälle kalliolle. Kylässä ei ollutyhtään tietä, siellä ei ollut ainoatakaan kärryä tahi muuta ajoneuvoa,siellä ei ollut yhtäkään tasaista paikkaa. Meren rannasta kallionhuipuille asti oli kaksi epäsäännöllistä riviä huoneita, jotka olivatrakennetut vastapäätä toisiansa ja moneen mutkaan, jotta katu niidenvälillä näytti mutkikkailta tikapuilta, joiden erikokoisista kivistätehtyjä porraspuita myöten kiivettiin kylään taikka sieltä alas. Joukkokuormahevosia ja ajajia kulki hitaasti tikapuiden porraspuita ylös,kuljettaen kaloja, hiiliä ja muuta tavaraa, jota veneillä ja moniaillapienillä laivoilla oli tuotu rannalle. Kun hevoset astuivat kivisiäporraspuita ylös, tahi tulivat niitä alas, ne väliin vallan katosivatnäkyvistä kylästä nouseviin savupilviin, jotta näyttivät uppoontuvanmuutamiin kylän uuninpiippuihin ja nousevan ylös jälleen etäämpänäyläpuolella toisia piippuja. Kylässä ei ollut kahtakaan samannäköistähuonetta, vaan kaikki olivat erimuotoiset ja erikokoiset ja kaikissaoli erilaiset ikkunat, ovet ja katot. Kylään vievältä jyrkältä tieltäkuului hevosten askeleita ja niitä ajavain miesten ääniä, jotka äänetyhdistyivät kalastajain vaimoin ja lasten ääniin. Aallot kohisivatrantaa vasten, tuuli humisi veneiden purjeissa ja mastojen vimpelitliehuivat sinne tänne. Suurista paasista tehty rantasilta ja koko rantaoli vallan ruskea kalamerkeistä, jotka olivat levitetyt kuivamaan.Kalliot, joilla kasvoi metsää ylimmäisiin huippuihin saakka,kuvastuivat heleän sinervään veteen; taivas oli aivan selkeä, eipilvenhattaraakaan näkynyt siellä. Kylässäkin oli niin paljon pensaitaja muita kasveja, että se näytti aivan viheriältä rannasta korkeimpaanhuippuun saakka; olisi voinut luulla sitä linnunpesäksi. Ja koskamainittiin lintuja, sopii sanoa että kuului lintujenkin ääniä. Harakkaleijueli ylä-ilmoissa, kalalokki kalasti par'aikaa lahdessa ja iloinenpieni poutahaukka hyppäsi rannalla kivien välillä.
Kapteeni Jorgan istui rantasillalla ja löi kämmenellään polvellensa,niinkuin muutamat tekevät kun ovat hyvällä tuulella, — ja kapteeniJorgan teki aina niin kun häntä huvitti jokin — ja sanoi:
"Tämä on kummallisin ja kauniin paikka minkä eläissäni olen nähnyt!"
Kapteeni Jorgan ei ollut kylässä käynyt, vaan oli tullut rannallesyrjäpolkua myöten, saadaksensa ensin katsella sitä meren puolelta. Hänoli nähnyt monta paikkaa ja kokenut monta seikkaa elinaikanansa jakaikki hänellä oli muistissa. Hän oli syntyisin amerikkalainen, muttahän oli maailman kansalainen ja hän oli omistanut enimmät hyvät puoletmaailman parhaimmista maista.
Kapteeni Jorgan'in on vallan mahdotonta istua jossakin puhumattajokaisen kanssa, joka on hänen läheisyydessään. Hän istui, kuten josanottiin, rantasillalla siniset housut ja pitkäliepeinen sininen takkipäällä, puhellen kalastajien kanssa; hän kyseli yksiä ja