Produced by Tapio Riikonen
Mystillinen trilogia
Kirj.
Eino Leino
1917.
ALLA KASVON KAIKKIVALLAN. Mystillinen trilogia. Erään aikansa lapsenajatuksia, tunnustuksia ja kaukonäkyjä
Itsestäni minä vain todistan
I. Jumaltieto
Tähdet
Ihmiset
Pajavirsi
Lemmenvirsi
Tietovirsi
Taitovirsi
Kirkkovirsi
Kuningasvirsi
Tuomarivirsi
Toukovirsi
Mieronvirsi
Täydelliset
II. Jumaltunto
Syvyyden ääniä
Laiva
Sydämen hyvyys
Runous ja taide
Ristiriita
Jumala on rakkaus
Itsetutkistelua
Rikos
Neiet niemien nenissä
Nuori Väinämöinen
Sininen loihtu
Aurinkolaulu
Piika pikkarainen
Yksilö ja yhteiskunta
Neien surma
Vastahankaan
Raivottaret
Iltahämärä
Myrskyjen nokka
Taivaan vallat
Kuolema
Kiertokulku
Maailmanloppu
Niniven lapset
Kohtalottaret
Maailmantaiteilija
III. Jumaltahto
Yleis-itselö
Jälleensyntyminen
Ristin tie
Kansan suosio
Rauhantekijä
Mestari
Vapaus
Itse-uhri
Jumalan yrttitarha
Polun päässä
Näkymätön saattaja
Uni-elämä
Myrsky-ihmiset
Elämän muukalaiset
Kuolemattomuuden toivo
Oikeudenmukaiset
Yli-ihminen
Neitsyt-Äiti
Epilogi
Mystillinen trilogia
Erään aikansa lapsen ajatuksia, tunnustuksia ja kaukonäkyjä
(1917)
Tiedän, että Hän on olemassa.
Hän, jota kaikki kirkkokunnat kiittävät ja jonka palvelus on yhteistäkaikille uskonnoille.
Laki tai Logos, Henki tai Herra, Brahma tai Jehova, kaikki ovat yhtähyviä nimiä Hänelle. Pääasia, että Hän on Hän ja että me Hänennimellään käsitämme Kaiken-Yhteyttä ja maailmanrakenteen ääretöntä,ihmeellistä, itsetietoista järkeä ja järjestystä.
Omasta puolestani nimitän Häntä mieluimmin Jumalaksi.
Hän on! Maailmankaikkeus ei ole enää tyhjä ja autio minulle.
En ole löytänyt Häntä kirjoista enkä kansantaruista, en luonnosta enkäyksilöiden ja kansojen elämästä. Olen löytänyt Hänet omastakuolemattomasta itsestäni.
Nyt näen Hänet kaikkialla.
En aio todistella Hänen olemassa-oloaan enkä edes koettaa kuvaillaHänen olemustaan, sillä eiväthän mitkään ihmiskielen eivätkäihmismielen sanat kuitenkaan riittäisi siihen.
Aion laulaa vain kuin lintu äänelläni. Aion kuuluttaa vain Hänenijäistä kunniaansa.
Teen sen ilosta enkä velvollisuudesta.
Teen sen saman luonnollisen välttämättömyyden voimasta kuin meri pauhaatai koski kohisee, kuin aamukaste kimal