Produced by Tapio Riikonen
Bergbomin loppukausi: Kansallisteatteri
Kirj.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1910.
Alkulause.
XXII. Kahdeskolmatta näytäntökausi, 1893-94.
XXIII. Kolmaskolmatta näytäntökausi, 1894-95.
XXIV. Neljäskolmatta näytäntökausi, 1895-96.
XXV. Viideskolmatta näytäntökausi, 1896-97.
XXVI. Kuudeskolmatta näytäntökausi, 1897-98.
XXVII. Seitsemäskolmatta näytäntökausi, 1898-99.
XXVIII. Kahdeksaskolmatta näytäntökausi, 1899-1900.
XXIX. Yhdeksäskolmatta näytäntökausi, 1900-01.
XXX. Kolmaskymmenes näytäntökausi, 1901-02.
XXXI. Kolmaskymmenesensimäinen näytäntökausi, 1902-03.
XXXII. Kolmaskymmenestoinen näytäntökausi, 1903-04.
XXXIII. Kolmaskymmeneskolmas näytäntökausi, 1904-05.
XXXIV. Emilie ja Kaarlo Bergbomin viimeinen aika ja kuolema.
Jälkilause.
Lisäyksiä ja oikaisuja.
Näytelmäluettelo.
Viiteselitykset.
Alkulause.
Neljä vuotta sitte kirjoittamissani tämän teoksen alkusanoissa olen joSeuran ja omasta puolestani kiittäen maininnut useita kansalaisia,jotka tehokkaasti ovat työtäni edistäneet. Nyt kun olen lopussa, onmieluinen velvollisuuteni täydentää avustajieni luetteloa. Sillä itsetyön aikanakin ovat paitse ennen mainituita useat muutkin, mitkäkirjallisia, mitkä suullisia tietoja antamalla, mitkä muulla tavoinsuoneet minulle arvokasta apuansa. Näistä mainitsen ensiksi erinäisetteatterin entiset ja nykyiset jäsenet, nimittäin: Benjamin Leino, jolleei oltu sallittu nähdä valmiina tätä teosta, jossa hänen nimellään onniin tärkeä sija, ja hänen vaimonsa rouva Mimmy Leino, neiti KaarolaAvellan, rouva vapaaherratar Ida Aalberg-Uexkull-Güldenband, herraEvert ja rouva Kirsti Suonio, herrat Iisakki Lattu, Jalmari Finne jaKaarlo Keihäs sekä nti Cecilia Silén. Edelleen merkitsen seuraavatkansalaiset: vapaaherra Seb. Gripenberg, jolle erittäin olenkiitollisuuden velassa Kansallisteatterin rakennushistoriantäydellisyydestä, professori Onni Tarjanne, neidit Alma Birkman ja AiniNevander sekä herrat metsäkonduktööri Väinö Jalava ja maisteri ReinholdHirvensalo, joista kaksi viimemainittua ovat avustaneet minua teatterintaloudellisten olojen selvittämisessä, ja heistä jälkimäinenlopullisesti laatinut liitteenä painetun taulun, missä nähdään tulot jamenot vuosina 1879-1905, sekä vihdoin rouva Maiju Hakosalo, joka alustaalkaen on ollut minulle apuna tietojen keräämisessä sanomalehdistöstäja näytelmäin ja niiden tekijäin luettelojen laatimisessa, ja maisteriRafael Engelberg, joka on avustanut korjausluvussa. Kaikille näille jamonelle mainitsemattomallekin lausun täten vilpittömän kiitollisuuteni.Rauhalahdella, elokuussa 1910.
Eliel Aspelin-Haapkylä.
Toinenkolmatta näytäntökausi, 1893-94.
Kesäkuun keskivaiheilla Kaarlo Bergbom, matkustettuansa (niinkuinViipurista oli kirjoittanut, kts III, s. 485) Itämeren maakuntienhalki, palasi Helsinkiin. Täältä hän jonkun päivän päästä lähtivierailemaan ystäviensä ja sukulaistensa luokse — käydenRauhalahdella, tämän kirjan tekijän maalaiskodissa Vanajaveden rannallaKalvolassa, Kuitiassa y.m. — ja asettui sitte heinäkuun alussaHeinolaan. Sinne saapui pari viikkoa myöhemmin Emiliekin, talvikaudestakovin riutuneena, ja Betty Elfving, joka i