Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Isänmaallinen unelma
Kirj.
KAPTEENI TERÄS [Jalmari Kara]
Aseensa aamu seppelöi: maan kaiho raitioon kantakaa, ett' elon valtaa heilimöi puutarhan lailla laaja maa!
O. Manninen.
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Kirja,1921.
Karlsson & Jantunen Osakeyhtiön Kirjapaino.
Valtioneuvoston kulkulaitosministeriön toinen esittelijäsihteerikumartui kuin kumartuikin avaimenreijästä katsomaankulkulaitosministerin huoneeseen, ja hänen sileiksi ajetuilta, hiemannaisellisilta kasvoiltaan kuvastui uteliaisuuden pingotus. Aivanoikein, ministeri toimi kuin kone. Kuten aina kahvin juotuaan hänhetken seisoi akkunasta ulos katsellen, silmissä hiukan hajamielinenja raskas ilme, toinen käsi housun taskussa, toisessa hammastikku.Nyt hän astui pöydän luo, kopeloi laatikostaan sikarin ollenkaankatsomatta käsiinsä, katkaisi sen kärjen, ei veitsellä eikä purren,vaan omituisen taitavasti kynsillään, otti tulta ja sitten, tietysti,kuten aina ennenkin, istuutui sohvalle hieman selkäkenoon jatuprutteli lyhyitä sauhuja. Tuon pienen levon hän oli vuosikausiakatsonut voivansa suoda itselleen. Hän istui siinä noin kymmenisenminuuttia mietteisiinsä vajonneena, rasvoittumaan pyrkivä vatsapullollaan, sauhun jollakin tavoin pehmentäessä hänen hiuksiensa japartansa hopeoituneiden karvain väriä.
Esittelijäsihteeri tiesi, että tämä oli työpäivän ainoa hetki, jonaministeri katkaisi rasittavan ja hermojakuluttavan työnsä ja jolloinsaattoi uskaltaa jotakin sellaista kuin hänellä nyt oli mielessä:kysellä jotakin aivan kuin viran ulkopuolella. Hän koputti ovelle japyyhkäisi levottomana otsaansa; sitten kuului lyhyt ja hiljainen:sisään.
— Olen saanut esiteltäväkseni erään mielestäni sangen merkillisenanomuksen, joka näyttää vaativan laajan mietinnön ja jonkaratkaisuehdotusta laatiessani varmaankin hyvin usein olen pakotettuetukäteen neuvottelemaan Teidän kanssanne, herra ministeri. Mutta josuunnitelman teko mietintöä varten näyttää minusta tässä tapauksessasellaiselta, että se tarvitsee viitoituksianne. Vaikka on ilmeistä,että sekä rautatiehallituksen että maanviljelyshallituksen onannettava asiasta lausuntonsa, saattaa mielestäni olla tarpeellistahankkia lausuntoja niin monelta muulta taholta, että pyytäisin herraministeriltä ohjeita, vaikka en vielä ole läheskään perehtynyt saatisitten syventynyt asiaan.
— Ja mistä sitten olisi kysymys? sanoi ministeri hiukan haluttomallaja väsähtäneellä äänellä.
— Tarkoitan Osakeyhtiö Petsamon anomusta saada rakentaa rautatieRovaniemeltä Petsamon satamaan kaikkine siihen liittyvine, etupäässämaanviljelystä ja vuoriteollisuutta koskevine seikkoineen.
— Mitä koskevine seikkoineen? kysyi ministeri ärtyneesti, kohoutuennopeasti suorempaan asentoon ja rypistäen kulmiaan.
— Kysymyksessä ei ole todellakaan vähempää kuin rautatienrakentaminen Petsamoon, minkä yhtiö tarjoutuu erinäisillä ehdoillasuorittamaan omalla kustannuksellaan ja luovuttamaan sittemminmaksutta Suomen valtiolle.
Hiukan punaa syöksähti ministerin uurtuneille poskille, ja esittelijätiesi, että se monesti saattoi olla myrskyn merkki.
— Hyvä herra, mitä hassutuksia te nyt näette hyväksi ladellaminulle! Ette ka