Yhteiskoululaisromaani
Kirj.
Porvoossa,Werner Söderström Osakeyhtiö,1926.
I. Läksyjen kimpussa.
II. Koulussa.
III. Tyttöjen kesken.
IV. Sijaisopettaja.
V. Selvittelyjä.
VI. Merin luona.
VII. Ruotsin tunti.
VIII. Päivälliset.
IX. Sunnuntai.
X. Konventti.
XI. Kevättä.
— Tytöille sopisi yhdenlaiset aineet ja pojille aivan toisenlaiset.
Tämäkin on selvästi tyttöjen aine. »Millaiseksi järjestäisin kotini.»
Minulla ei ole mielipiteen tapaistakaan tästä asiasta, jupisi Tauno
kirjoituspöydän ääressä.
— Sehän on kiva aine. Minä aion arkkitehdiksi ja silloin minäsuunnittelen koteja ihmisten mukaan. Lääkärin salia ei saa tehdäsamanlaiseksi kuin papin. Varallisuus ei saa yksin määrätä. Apteekkarikuihtuisi sellaisessa kodissa, jossa koululehtori kukoistaisi. Etenkintulee järjestää huonekalut ja ovet ja käytävät omistajan ruumiin laadunmukaan. Missä laiha luikertaa, siinä lihava särkee kaikki tiellään,puhui Veikko käsiään huitoen.
— Pytty ei ikinä hyväksyisi tuollaista pötyä. Heti saisi kuulla, että:»Kuule, Sarkamaa. Tahdotko sinä viisastella ja olla omintakeinen,voimatta kuitenkaan olla sitä nerokkaalla tavalla? Älä kohota päätäsiomaa tasoasi ylemmäksi, se loppuu nolosti. Opi tyylit ja kauneussäännötkirjoista ja kulje tasaista, silostettua latua.»
— Alaluokilla on mukavampaa. Kaapeli kehoittaa ajatuksen lentoonja runolliseen soljahteluun, ja semmoiseen minulla on eri suurettaipumukset, kehui Veikko.
— Vielä tässä soljahtelua!
— Tai ehkä se oli ailahdusta.
— Roskaa, sanoi Tauno ja meni viereiseen huoneeseen, jossa sisar asui.
— Heli, onko sinun aineesi valmis? kysyi hän.
— Aikoja sitten. Kun oli niin helppo aihe. Tietäähän jokainenminkälaisen kodin hän tahtoisi, vastasi Heli.
— Minä en ainakaan tahtoisi toisenlaista kotia, kuin tämä oma vanha.
— Onko tämä sinun ihanteesi? Hui, hai! Se on tietysti rakas meille,mutta kyllä minä haaveilen toisenlaista.
— Täällähän on sohvia ja lamppuja ja mattoja ja mitä vain tarvitsee.
Saisi olla vielä voimistelutelineet ja karhuntaljoja ja lamppuradio.
Muuta puutetta minä en näe.
— Entä tyyli, empiiri, rokokoo, kustavilainen?
— Minusta Sarkamaan oma tyyli kelpaa.
— Ajattele teidän huonettanne. Seinäpaperit ovat keisarinvihreät, sohvaon ollut joskus sininen, keinutuolin matto ristipistehirviö, jonkaon ommellut joku värisokea esiäiti ja tuolit viittä eri tyyliä. Minunhenkeni vaatii hillittyjä värejä ja vaalea olentoni kevyttä rokokootaja kullattuja huonekaluja.
— Ja minun henkeni vaatii asiallista aineen käsittelyä.
— Kirjoita sitten, mistä aineesta sängyt on tehtävä ja mikä onedullisempaa linoleumimattoko vai parkettipermanto. On kai sinullamielipide kylpyhuoneen lämmitystavasta? Sijoittaisitko makuuhuoneetyläkertaan, englantilaiseen tapaan?
— Yhtähyvin voisin pohtia, kosinko tulevaisuudessa pitkääpolkkatukkaista, vai lyhyttä nuppupäistä tyttöä. Mitä sinä olet saanutkokoon?
— Minä olen kirjoittanut huoneitten asettelusta, kaluston tyylistä jakodin mukavuudesta. Sitten min