Produced by Tapio Riikonen
Novelli
Kirj.
J. A. B. [J. A. Bergman]
Porvoossa 1885,
Werner Söderström, kustantaja.
Helsingissä Suom. Kirj. Seuran kirjapainossa.
M:n pitäjä on kauniimpia Pohjanmaalla, jota, verraten Suomen muihinmaakuntiin, mielitään moittia jonkinmoisesta yksitoikkoisuudesta.Valtava joki saarineen ja lisäjokineen, sekä pari isompaa mäkeä, joistanäkyala varsinki illoin ja aamusin on viehättävä yli tuon laaksossaolevan kirkonkylän, antavat tälle paikkakunnalle vaihtelevaisuuden,jommoista ei likiseuduilla tavata.
Alhaisella joen äyräällä sijaitsee Aumolan talo. Rakennusten koko,korkeat akkunat, valkaistut uuninpiiput katolla ynnä komea porttikahden päärakennuksen välillä: kaikki osoittaa omistajansa mahtavuutta.Kolmekymmentä raavasta, kuusi hevosta ja lukuisa lammaslauma ovateläviä esimerkkejä tästä talon vankkuudesta.
Talon ympäristöt ovat jotenki kauniit. Isot koivut, joiden kyljissäusean Manalle menneen nimi säilyy, ympäröivät taloa kolmelta puolelta.Etempänä joesta kohoaa vankka kuusimetsä, jota, kesä-illan tyyneydessä,käen kukunta ja rastaan sointuvat suruliverrykset kajahuttavat.Mieluisasti kääntyy katsojan silmä tuonne joelle, varsinki kun serasvatyynenä loistaa laskevan auringon valossa ja sorsaparvi äänetönnälipuu riippakoivujen ja leppien varjostamaan lahteen joen toisellapuolen, tai kun sen pinta värähtelee hopeanhohtavana vienon tuulosenpuhaltaessa ja jono "kolmilaitoja" täysissä purjeissa kulkee ohitse.
Aumolan isommassa rakennuksessa on, porstuaan tullessamme, oikeallakädellä kaksi isohkoa kamaria, vasemmalla iso pirtti, jonka takana myöson kaksi kamaria. Pirtissä on iso takka, jossa loimottava valo pimeänäaikana niin ystävällisesti valaisee pirtin tummia seiniä ja valkoistalattiaa; veistinpölkky, kehruurukki, kangastuolit, pitkä pöytä, rahity.m. tavalliset nähtävät talonpojan pirtissä ja uunin päällä tuopohjoismaiden asukasten paratiisi, jossa ruotivanhus venyy pitkääpituuttaan yhtä onnellisena kuin lazarooni päivänpaisteessa kirkonportailla jossaki Italian kaupungissa.
Kamarit porstuan oikealla puolen ovat vieraita varten. Seinillä riippuukuvia, moniaat esitellen, vähemmän onnistuneessa muodossa, VanhanTestamentin tapahtumia, toiset kuvaillen mainioita henkilöitä historianalalta, vielä toiset sisältäen onnentoivotuksia isäntäväen häidenajalta, jotka tilattua on tehnyt joku runollinen luonne markasta taipuolestatoista kappaleen, teksti reunustettuna kukkaruukuilla,enkeleillä j.n.e.
Pienellä puolella eli pienemmässä rakennuksessa on porstuan toisellapuolen iso maitokamari viidellä hyllyrivillä, täynnä valkoisiahulikoita, jotka sisältävät Kekrin antimia. Toisella puolen porstuaa onpirtti ja kaksi kamaria, toinen vanhan emännän asuinhuone, toinen"romukamari".
Luokaamme nyt silmäys isäntäväkeen tässä talossa.
Aumolan isäntä — Esa — oli, kertomuksemme kun alkaa —30-vuotias. Hän oli ruumiiltaan roteva, mustaverinen, rokonarpinen,käytöksessään arvoisa ja ystävällinen. Vaikka hän pääasiallisestipiti itseään maanviljelijänä, ei hän ollut ensinkään laiminlyönythenkensä vaurastumista lukemisen kautta ja täten luonnolliselleteräväjärkisyydelleen hankkinut melkoisesti pätevän tieteellisenperustuksen ja sisällön. Nämät edut yhdistettyinä luotettavaanluonteesen, kohottivat Esan ylemmä vertaisiaan pitäjäässä. Tämä etevyysei voinut olla herättämättä kateutta useissa, joita Esa estikunnallisella alalla ensimäisinä ilmaantumasta. Huhuja pant