E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kuvailuja Berliinin elämästä
Kirj.
Lyhennellen suomensi Aatto S.
Porvoossa,Werner Söderström,1886.
Kadulta katsoen.
Syntymäpäivä.
Musikillinen vävynpyynti.
Näyttelyssä.
Herra Buchholzin hammastauti.
Kummitusjuttuja.
Uudenvuoden aatto.
Magneetillinen koetus.
Perhevaunuissa.
Morsianilta kolmannessa kerrassa.
Meidän pitää lähteä kylpypaikkaan.
Kylpypaikassa.
Herra Bergfeldtin onnettomuus.
"Voille leivälle."
Ristiäiset.
Kesällä.
Elonkorjuu-juhla.
Salaisuuksia.
Emmin varasto.
Häät.
Häiden jälkeen.
Ensi pidot.
Eno Fritzin joulu.
Kotoista taidetta.
Muotokuva.
Uusi sukulaisuus.
Hieno seura.
Betti.
Onnettomuuden torstai.
Koetuksia.
Vävyni.
Eno Fritz.
Mitenkä kullekin käy.
Pääkaupungin koillisosassa, Landsberginkadun varrella, joka kulkeeAleksanderintorilta Fredrikinmetsikköön, on talo, joka eroaa kaikistalähinaapureistansa vain siten, ett'ei sen alakerrassa ole mitäänpuodin-ikkunoita, vaan sen sijaan on koristettu parilla pylväällä,jotka arkkitehti on sommitellut, kun hän kerran tahtoi rakentaakreikkalaiseen tapaan, vaan erehdyksestä sai käsiinsä väärätmallikirjat ruvetessaan piirustamaan talon pitkää seinää.
Mutta ne molemmat seinäpylväät, ulottuen alakerrasta toisenkerroksen läpi aina kattoon asti, tuottavat kuitenkin talolle vähänjuhlallisen muodon, niin että se on paljon sievemmän näköinen kuin nuouudenaikaiset vuokrakasarmit, joiden tieltä vanhan Berliinin pikkutalojen on vähitellen täytynyt väistyä, vaan joita kuitenkin tapaavielä kaupungin koillisosassa, ikäänkuin odottelemassa alas repimistä.Tuskinpa ne enää kauan sielläkään säilyvät, sillä jopa niidenkinkohdalla kelloaan helistelee tuo hevosrautatie, joka on jo niin montavanhaa ja muinaista laitosta soitollaan hautaan saattanut.
Noilla väärin käsitetyillä kreikkalaispylväillä koristettu talokyllä vielä jonkun ajan pitää puoliaan, sillä kun se rakennettiin,pudistelivat ihmiset päätänsä ihmetellen mahtavaa ja komeaa rakennusta,joka tuli niin perin toisenlaiseksi kuin sen ympäristö. Aiottiinko sitämuka asunnoksi jollekin prinssille tai kreiville! Tännekö ylhäisettulisivat Landsberginkadulle; eihän toki, hehän pysyvät "Unter denLinden" ["Lehmusten alla", komein katu ja kävelypaikka Berliinissä]tai Wilhelminkadulla, jossa muutkin palatsit ovat eikä näy puukengissäjuoksentelevia lapsia. Niin sanoivat ihmiset silloin, ja nyt, tuskinmiespolven ajan kuluttua, soveltuu tämä talo uudenaikaiseen Berliiniinainoastaan sentähden, että se aikanaan tehtiin kasvun varalle, niinkuinpyhävaatteet kolmetoista-vuotiaille, joiden kädet ja jalat jokavuodenneljänneksenä korttelittain jatkuvat. Tuosta luulopalatsistaon tällä välin tullut tavallinen, hyvä porvaristalo. Jos nytAleksanderintorilta päin astuu pitkin Landsberginkatua, muistellen,mitä kaikkia suuria ja muhkeita rakennuksia nykyisessä Berliinissä onnähtävänä, niin ei tässä talossa näy mitään muuta erinomaista kuin nuopylväät, muistomerkki jonkin viattoman arkkitehdin halusta paikkaillauudenaikaista rakennusta kreikkalaisilla palasilla.
Talon ulko-ovesta, jonka päällä on tavallinen kaarikoristus, onpäivällä aina molemmat puoliskot auki, niin että näkee porstuaanja sen perällä olevista lasiovista pihaan