Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and PG Distributed
Proofreaders
Isonvihan aikana
Hänen oman päiväkirjansa pohjalla kertoellut
1918.
Niinsanotuilla seikkailukertomuksillakin on epäilemättä oma sijansakunkin kansan kirjallisuudessa. Varsinkin poikavuosina ne ovattavallisesti halutuinta luettavaa, ja löytääpä niistä monikypsyneemmälläkin iällä tyydyttävää ajanvietettä. Että meilläkin onseikkailukirjallisuudella oma eikä suinkaan harvalukuisinlukijakuntansa, osoittaa se verraten runsas lukumäärä eriarvoisiaseikkailukertomuksia, joita vuosien kuluessa on suomennettu taivieraista alkulähteistä mukailtu. Kun puhtaasti omintakeinenseikkailukirjallisuus meillä vielä toistaiseksi on melkein olematonta,niin pyytää tämä »Tapani Löfvingin seikkailut Isonvihan aikana» tehdäsiinä suhteessa jonkinlaisen vaatimattoman aloitteen.
Tapani Löfving on kirjavista seikkailuistaan kirjoittanut itselyhyen päiväkirjan. Siitä kuvasta päättäen, minkä hän noissapäiväkirjamuistiinpanoissa itsestään antaa, hän on mitä onnistuneinsotaseikkailija, älykäs, rohkea, kylmäverinen ja aina neuvokas.Biografisessa Nimikirjassa lausuu hänestä Yrjö Koskinen m.m.: »Löfvinginluonteessa näkyy olleen kummallinen sekoitus jumalisuutta jauhkamielisyyttä. Hänen rohkeutensa ja sukkeluutensa sekä erinomainentaito muuttaa ruumiin ja kasvojen muotoa tekivät hänestä varsinonnistuneen sissisoturin».—Löfving on siis varsin kiitollinenpäähenkilö seikkailukertomukselle—sitäkin enemmän, kun hänen vaiheensasattuvat tuohon maallemme merkilliseen Isonvihan aikaan, josta monijännittävä tieto vielä perimätietona elää aikalaistemme muistissa.
Läpi kirjan olen enimmiten tarkoin pysytellyt Löfvingin omienmuistiinpanojen pohjalla, tyytyen laajemmin ja seikkaperäisemminkertomaan vain erinäisiä jännittäviä kohtia, jotka Löfvingpäiväkirjassaan useinkin sivuuttaa vain muutamalla rivillä. Joskertomuksessa ilmenisi joitakin vähäisempiä historiallisiavirheellisyyksiä, niin on syy niihin etsittävä Löfvingin omastapäiväkirjasta. Mutta teoshan onkin ennen kaikkea seikkailukirjanuorisolle, pyytämättäkään varsinaisen historiallisen taitaidekirjallisuuden piiriin.
Nivalassa, 14. p:nä elok. 1911.
* * * * *
Loistavasti on kansamme nyt vapaussodassaan näyttänyt, ettei sesatavuotisen venäläisen sorron alaisena vähääkään kadottanutsotilaskunnostaan. Vapaustaistelumme antaa mielestäni kuin uuden taustankaikille niille tuhansille otteluille, joita esi-isämme ovat ryssäävastaan käyneet. Entistä kirkkaammin havaitsemme nyt, ettei ainoakaanpisara vertamme vuotanut koskaan hukkaan näissä taisteluissa, vaanolivat kaikki kansamme menneetkin haavat nyt saavuttamamme vapaudenhinnan ensi maksueriä. Kirkkaana piirtyköön nyt mieleemme ja sydämeemmemyös Löfvingin sisukas sissihenki.
Nivalassa, kesäkuussa 1918.
* * * * *
* * * * *
Syntymäni ja nuoruusvuoteni. Minusta yritetään tehdä kauppamiestä,m BU KİTABI OKUMAK İÇİN ÜYE OLUN VEYA GİRİŞ YAPIN!
Sitemize Üyelik ÜCRETSİZDİR!