Produced by Pseudonym: Urho Haapanen
Kansannäytelmä 1:ssä näytöksessä
Kirj.
URHO HAAPANEN [U. W. Walakorpi]
Hämeenlinnassa,Boman & Karlsson,1905.
Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino.
Neulanen, suutari.
Saksinen, räätäli.
Maija, muuan 45 v. eukko.
Aatami.
Nuorisoa.
Näyttämö:
Metsäinen paikka. Taustana järvi saarineen.
(Aatami tulee pienessä hutikassa pullo kädessä; laulaa.)
Aatami:
Ja ei tämä poika se huolia tunne, kanna ei tuskia rinnassaan. Mieli tän poian se aina on nuori, silmä se loistavi riemusta vaan.
Mieli tän poian se aina on nuori,
kieli tän poian se liikkuva on.
pullo tän poian se aina on täysi,
neste se siinä on loppumaton.
Tyhjäksi pulloni käypi jos joskus,
Jällehen täytehen täytän mä sen,
nautin ja juon sekä laulan ja maistan,
maistan, maistan ja tanssielen.
Kenpä se viitsiskin itkeä täällä surra ja vaivoja vaikertaa, armast' on astua elämän teitä miekkonen ken täällä käydä saa!
Mutta ei! Tämä laulu ei oikein tällä hetkellä sovellu, minun mieleni onpimeä kuin yö, ja tämä vaalea neste ei voi minun suruani sammuttaa. Ah,minun viuluni, minun kallis viuluni, miksi luovuinkaan minä sinusta,miksi möin minä sinut yhden viinapullon hinnasta! Kuulkaat minua! Eiköole minulla suruhun syytä: tänä aamuna ei ollut minulla penniäkääntaskussani. Tunsin kurkkuni käheäksi. Menin viinakauppiaan luokse japanttasin hänelle viuluni, joka minua vuosia monia oli palvellut, jonkasäveleet minun mieleni kirkastivat ja sieluni kantoivat taivaittentupihin. Mutta iloa ei antanut minulle viina kuin hetkeksi. Viuluani,sen säveleitä minä kaipaan! Vaan kukaan ei lainaa minulle rahaasaadakseni ostaa sen takaisin. Mitä teen minä poloinen mies? (Ajatteleeja kävelee). Mutta muistanpa jotakin. Minun takkini on jotensakin hyvä.Heh! Minäpä menen ja annan sen viinakauppiaalle, niin ehkä saantakaisin viuluni. Kummallista etten tätä seikkaa ennemmin huomannut. Seoli visusti keksitty, ja sen päälle kannattaa ottaa ryypyt.(Juo ja laulaa).
Laulan, laulan, enkä itke, Surua mä tunne en; laulan sekä välillä mä pullostani maistelen.
Laulaisin mä kullalleni,
kulta jos se mulla ois;
laulun kun mä hälle soisin,
tottahan se suukon sois.
Suukon yhden taikka kaksi
Simasilta huuliltaan.
Voi, jos oiskin mulla tyttö
hänt' en heittäis' ollenkaan.
Saksinen (Tulee): Kuulehan Aatami, heitä nyt laulusi hetkeksi jakuulo minua.
Aatami: Mitä sinulla on sanottavaa, minä olen hartaasti kuuleva.Vanhan ystävyytemme vuoksi olen kuuleva sinua. Mutta kuulehan, kraatariSaksinen, sinä teit minulle erään kerran sangen ahtaat housut; ne eivätsopineet ensinkään minulle; mutta kuitenkin otit sinä täyden maksun —mitä sanot siitä?
Saksinen: Tahdonpa korjata sen seikan tulevaisuudessa. Mutta nytpyytäisin sinua auttamaan minua eräässä asiassa, sangen tärkeässäasiassa…
Aatami: Minä en ole mies, joka turhanaikaisia muistelee.