Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
Viktor Rydberg
Suomentanut
Eino Palola
Hämeenlinnassa,Arvi A. Karisto Osakeyhtiö,1920.
Suomentajan alkusanat.
I. Taiteen synty ja kehitysoppi.
II. Yleispätevät esteettiset arvostelmat.
III. Ei-esteettisiä tekijöitä.
IV. Ulkonaisen luonnon vaikutelmat.
V. Uskonnollinen tunne ja luonnonkäsitys.
VI. Muotojen kauneuslait.
VII. Symmetria.
VIII. Värisymboliikka.
IX. Vastavärit.
X. Kaunis ja tarkoituksenmukaisuus.
XI. Kaunis luonnossa ja taiteessa.
XII. Luonnontutkimuksen merkitys.
XIII. Idealismi, skematismi, realismi, naturalismi.
XIV. Kuvaavien taiteiden elinehdot.
Suomentajan alkusanat.
Ruotsalainen kirjailija ja ajattelija Viktor Rydberg syntyi v.1828 Jönköpingin linnan vahtimestarin poikana. Hän kävi kouluakotikaupungissaan ja Vexiössä, mutta erosi ja suoritti sittemminomin päin ylioppilastutkinnon. Yliopistossa hän ei kuitenkaan suurenvarattomuutensa vuoksi opintojaan jatkanut, vaan hankki vapaallaopiskelulla itselleen hyvin huomattavat tiedot ja kunnioitetunnimen tiedemiehenä. Tästä tunnustukseksi hänet v. 1877 vihittiinkunniatohtoriksi ja otettiin kirjallisten ansioittensa takia Ruotsinakatemian jäseneksi. V. 1884 hänet kutsuttiin Tukholman korkeakoulunprofessoriksikin. Kun hän v. 1895 kuoli, oli Ruotsissa melkeinmaansuru, sillä Rydberg ei ollut ainoastaan aikansa edustavin vaanmyöskin ehein persoonallisuus.
Rydbergin kirjallinen toiminta on kahdenlaista: — kaunokirjallistaja tieteellistä. Edellisellä alalla hän on ollut maassamme tunnettuja ihailtu jo kauan. Hänen "Viimeinen atenalaisensa", "Itämerenristeilijä", "Aseseppä", "Singoalla" sekä kaunismuotoiset ylevähenkisetrunonsa ovat maassamme saavuttaneet suuren ystäväpiirin.
Hänen taiteellinen tutkimustyönsä on taas pääasiallisesti liikkunutsivistyshistorian ja filosofian aloilla. Näistä ovat tärkeimpiäteokset Undersökningar i germanisk mytologi, Medeltidens kultur jaBibelns lära om Kristus, joka ilmestyessään synnytti ankaran myrskynkirkollisissa piireissä.
Kaikessa, mitä Rydberg on julkaissut, ilmenee hänen suurisivistyksensä, johon kreikkalais-roomalaisten opintojen vaikutuksestaon liittynyt korkea ihanteellinen ja syvästi aatteellinen piirre.Kaunokirjallisistakaan teoksistaan Rydberg ei ole kirjoittanutainoatakaan vain huviksi, vain taiteellisen luomistyön halusta. Niissäilmenee kaikissa voimakas aatteellinen virtaus, kaikissa hän antaalukijoille käsityksen omasta ihanteellisesta maailmankatsomuksestaan,kaikista oppii jotakin, alkaa käsittää elämän suuremmalta, korkeammaltakannalta kuin ennen.
Rydbergin kirjailijatoimi sattui aikana, jolloin Ruotsin romanttinenkoulu enää eli vain heikkoa valhe-elämää ja realistinen ei vieläollut tuonut julki mitään mainittavampaa. Tuon aukon täyttääkin hänensuurenmoinen persoonallisuutensa aivan yksin. Ajalle saattoivat hänenihanteensa olla vieraita, mutta ikuisuuden kannalta ne ovat aina yhtätosia ja kauniita. Ajan keskellä hän seisoo yksin kuin kaatumatonkorkea pylväs, jota pikku kansa saattaa vain ihailla ja ihmetellä, jajohon kadehtijain hammastelu ei pysty.
Nyt suomennettuna ilmestyvää teosta ei Rydberg ole itse julkaissut.Se sisältää luennot, jotka hän Göteborgin korkeakoulussa v. 1881piti taiteesta, ja jotk